Varoitus
  • JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 84
A+ A A-
15.3.2013

Viikon kylä: Kaurila

kaurila-1

7. Divisioonan muistotaulun julkistaminen kesällä 2012 Kaurilan kylätalolla
(Kuva: Reino Löppönen)

YLE Pohjois-Karjalan radio, Viikon kylä: Kaurila, Tohmajärvi
tiistaina 19.3.2013


Kaurila – Kylä valtaväylien varrella

Kaurila on Tohmajärven kunnan itäisin kylä. Niiralan kansainvälinen raja-asema on vain muutaman kivenheiton päässä Suomen ja Venäjän rajalla. Tohmajärven keskustaan on matkaa 13 kilometriä, Kiteelle etelän suuntaan 33 ja Joensuuhun pohjoispuolelle 68 kilometriä.

Kaurilan kylä sijaitsee merkittävän valtaväylän varrella. Vuonna 1935 valmistunut kantatie 70 muuttui vuonna 2010 valtatie 9:ksi, joka johtaa nyt Turusta Kuopion, Joensuun ja Kaurilan kautta Niiralaan. Valtatietä myötäillen kulkee myös vanha Karjalan rata Joensuusta Sortavalaan. Läheinen Muskon kylä on muodostunut aikoinaan vanhan Sortavalan maantien varteen.

Kaurilan halki kulkeva valtatie on kansainvälisillä matkailureiteillä:
Via Karelia – Runon ja Rajan tie on Suomen vanhin matkailutie. Reitti alkaa Venäjän rajalta Vaalimaan raja-asemalta ja kulkee Suomen itärajaa myötäillen (Kaurilan kautta) Lapin Sallaan saakka.
Sininen Tie on kansainvälinen matkailureitti Norjan Mo I Rana'sta Atlantin rannikolta aina itään (Kaurilan halki) Venäjän Karjalaan ja Äänisen rannoille.

Kaurilan kauniit harjut kuuluvat Salpausselkä -muodostelmaan. Ne ovat jyrkkärinteistä soraharjumaastoa syvine pyöreäreunaisine harjukuoppineen. Kuoppien pohjalle on muodostunut kirkasvetisiä luonnonlampia, kuten Ellilän lammet. Kylän eteläreunalla virtaava Tohmajoki laskee Rämeenjärven kautta Laatokkaan ja Värtsilän puoleisella rajalla virtaa Jänisjoki, kohti Venäjän Jänisjärveä ja Laatokkaa sekin.

Kylän metsäeläinkanta on poikkeuksellisen monipuolinen. Tavanomaisten riistaeläinten, hirven, jäniksen ja kanalintujen lisäksi lajivalikoimaan kuuluvat mm. kettu, ilves, karhu, villisika ja susi. Jopa ahmakin on laajentanut reviiriään Kaurilan luontoon.

Kaurilan kylä elää muutoksen mukana

Kaurilan kyläkeskus on mainio esimerkki maatalousympäristössä tapahtuneista suurista muutoksista. Kylä mainitaan itsenäisenä kylänä jo vuonna 1589. Vanha asutus keskittyi samalle kyläaukeamalle Syvä- ja Matalalampien eteläpuolelle. Peltoviljely laajentui 1900-luvulla voimaperäisesti. Nykyään Kaurilan vanha keskus ja Musko ovat yhtä peltojen ketjua, jossa muutamat väliin jäävät metsäkaistaleet estävät täydellisen näköyhteyden. Niitäkin enemmän peltoa otettiin viljelyyn kylän eteläreunassa Perä-Muskossa, jonne sodan jälkeen perustettiin kolmattakymmentä uutta asutustilaa.

Ensimmäinen Karjalan rata valmistui vuonna 1894 Viipurista Sortavalan (ja Kaurilan) kautta Joensuuhun. Radan ja tärkeän Tohmajärven-Venäjän tien varteen syntyi runsaasti mökkiasutusta. Kaurilan kylän nimi onkin merkitty myöhemmissä kartoissa aseman seudulle, mikä kertoo, että vanha kyläkeskus on menettänyt merkityksensä. Vain Ellilän hovi on jäänyt alkuperäisen kylän sijoille, Salpausselkään kuuluvalle Kaurilan tasanteelle.

Nykyisin Kaurila-Muskon alueella asuu vakinaisesti noin 200 henkeä. Kesän tullen lukumäärää kasvattavat kesäasukkaat ja muut lomalaiset. Kylä on läpikäynyt viime vuosikymmenien aikana samanlaisen kehityksen kuin useimmat muutkin maalaiskylät maassamme: Koulun lakkauttamisen jälkeen 1973 sulkivat ovensa ennen pitkää myös kauppaliikkeet, pankki ja posti.

Koulun lakkauttamisen jälkeen 70- ja 80-luvulla tiloja saatiin käyttää kylä- ja harrastustoimintaan. Kaurilan koulumuseo avattiin 1983. Vanhan koulun käyttö hiipui kuitenkin 90-luvulla ja rapistuminen uhkasi rakennusta, kunnes kiinteistö siirtyi Kaurilan Erä ry:n omistukseen 2003. Yhdistys käynnisti mittavan kylätalon kunnostushankkeen talkootöiden ja Leader-rahoituksen avuin. Kaurilan kylätalo toimii nykyisin lukuisten juhlien ja tapahtumien keskipisteenä.

Tiesitkö, että...

...Hiihdon olympiamitalisti, Siiri "Äitee" Rantanen, on kotoisin Kaurilasta.
...puhelinlangat on keritty pois, mutta puhelinlankoja laulattaa edelleen Kaurilan naapurikylästä, Uusi-Värtsilästä syntyisin oleva Katri Helena.
...Kaurilan halki kulkeva vanha Karjalan rata on edelleen käytössä, pääasiassa Suomen ja Venäjän väliselle tavaraliikenteelle. Pietari-Joensuu henkilöjuna liikennöi viimeksi naistenpäivänä 2013.
...Kaurilan maatilat ovat olleet edistyksellisiä monissa asioissa. Pohjois-Karjalan ensimmäinen elementtirakenteinen 68 metriä pitkä navetta rakennettiin Ellilän hoviin vuonna 1968.
...toisen maailmansodan aikana Kaurila oli suomalaisille joukoille tärkeä tukiasema, alueen menneisyyteen liittyy myös sotatoimia. Marsalkka Mannerheimkin pysähtyi Kaurilassa 1941.Kaurila-Muskon kautta kulkevaa vanhaa Sortavalan tietä ruhtinas Dolgoruki marssitti sotajoukkonsa Pälkjärveltä Lahdenperän taisteluun ja edelleen Kemieen vuonna 1808. Saman tien suunnassa aloitti 7. divisioona hyökkäyksen heinäkuussa 1941 saadakseen talvisodassa menettämänsä alueet takaisin. Luonnosta löytyy vielä runsaasti merkkejä noilta ajoilta.

Tapahtumia ja nähtävyyksiä Kaurilassa:

• Lahjala, Kaurilan kylätalo. Entinen koulu, rakennusvuosi 1898
• Kaurilan koulumuseo (kylätalolla)
• Lasten Eräleiri, jonka Kaurilan Erä ry:n järjestää kesäisin
• Potsigrilli Tohmajärven Potsipäivien aikaan Heinäkuun alussa
• Siiri Äitee Rantasen muistomerkki (Kaurila, Okkula, Siirin kotitalon risteyksessä)
• Siviilisotavankien muistomerkki (Kaurilan kylätalo)
• Kalpa-divisioonan muistotaulu (Kaurilan kylätalo)
• Kansainväliset matkailureitit: Via Karelia ja Sininen Tie
• Kylätalolla järjestetään vuosittain lukuisia juhlia ja tapahtumia, ajankohtaisia tilaisuuksia, tiedotusiltoja ja tietenkin lauluiltoja!

Lähteet:

Tutustu Kaurila-Muskon tapahtumiin kotisivuilla: http://www.kaurila.fi

Kotikuusten kunnailla, Tohmajärven kulttuuriympäristöohjelma, Airas-Luotonen Päivi, Ympäristökeskus 2004. Teoksen pdf-versio: Kotikuusten kunnailla

Matkailureitit, Lomasuomi.fi: http://www.lomasuomi.fi/fi/Alueittain/Suomi-tutuksi-autoillen

Viikon kylä -ohjelmaa tehdään yhteistyössä YLE Pohjois-Karjalan kanssa
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala

Koonti: Marjaana Aarnio

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa