A+ A A-
25.10.2013

Viikon kylä: Rasimäki

Viikon kylä: Rasimäki, Valtimo 29.10.2013

Yleistä Rasimäen kylästä
- Rasimäen kylä sijaitsee Valtimon kunnan pohjoisosassa, matkaa kuntakeskukseen tulee vajaat 20 km
- Rasimäki on Pohjois-Karjalan vuoden kylä 2013
- Rasimäen kylällä on kattavat nettisivut osoitteessa www.rasimaki.net
- Rasimäki kuuluu Suomen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kumpuilevat viljelykset ja tilarakennukset sijaitsevat nauhamaisesti kylätien molemmin puolin jyrkkätörmäisen Rumojoen varressa.
- Kylätieltä avautuu kaunis kulttuurimaisema. Joen molemmin puolin levittäytyvät kumpuilevat pellot. Maisemassa näkyvät kulttuuripiirteet ovat maatalouden koneellistumisesta huolimatta säilyneet poikkeuksellisen perinteisinä. Pellot ovat karjatalouden käytössä. Lehmien ja lampaiden laidunmaita on kylällä runsaasti.
- Rasimäki on Suomen suurin siirtokarjalaisten raivaama asutuskylä. Alussa Rasimäki oli yhtä suurta aukkoa ja kantosavut nousivat pitkään taivaalle, ennen kuin raivioille nousivat pellot tiloineen.
- Kylään perustettiin vuonna 1948 yhteensä 46 tilaa ja asutusalueen maat olivat yhteensä 4400 hehtaaria. Suurin osa kylän asukkaista tuli Suojärveltä. Karjalaisuus on edelleen hyvin vahvasti läsnä Rasimäen kylän elämässä.
- Rasimäkeläiset paistoivat kesällä 2013 maailman suurimman karjalanpiirakan ja ovat nyt siis maailmanennätyksen haltijoita!
- Parhaimmillaan kylällä oli n. 300 asuakasta, nykyisin vakituisia asukkaita on n. 40. Loma-aikoina väkimäärä moninkertaistuu.

Mielenkiintoisia asioita Rasimäen kylällä

Vuoden kylä Pohjois-Karjalassa

Rasimäki valittiin Pohjois-Karjalan vuoden kyläksi syksyllä 2013. Valinnan tekivät Pohjois-Karjalan kylät ry ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Valtakunnallisessa vuoden kylä -kisassa Rasimäki sai ensimmäisen kunniamaininnan. Perusteluina palkinnoille olivat Rasimäen yhteisöllisyys, yhteistyö eri tahojen kanssa, paluumuuttajien saaminen kylään sekä yhteydenpito kylästä poismuuttaneisiin. Kylä on nämä kunnianosoitukset ehdottomasti ansainnut, sillä toiminta kylällä on monipuolista ja aktiivista

Tulehmo

Rasimäen kylälle rakennettiin pari vuotta sitten Leader -rahoituksella perinteistä Karjalaista rakennustapaa mukaillen Tulehmo, eli koko kylän yhteinen oleskelu- ja tulentekopaikka. Tulehmo on vähän niin kuin laavu tai kota, mutta ei oikeastaan sinne päinkään Tulehmoon mahtuu koko kylän väki ja siellä voi paistaa vaikka perinteisiä sultsinoita.

Kylätutkimus

Rasimäki on toisen Valtimolaisen kylän, Sivakan, ohella ehkäpä maailman tutkituin kylä. Joensuun yliopiston tutkimusryhmät ovat vuosina 1973, 1984, 1996 ja 2008 julkaisseet kylistä neljä tutkimusraporttia ja aineistoja on käytetty myös väitöskirjoissa. Viides tutkimusrupeama on parhaillaan käynnissä ja sen on tarkoitus valmistua 2016. Millainen on ollut pienviljelyskylän kehitys viimeisen neljän vuosikymmen aikana? Tutkimuksen vastaava on Pertti Rannikko Itä-Suomen yliopistosta.

Akkain praasniekka

Rasimäellä vietetään vuosittain Akkain praasniekkaa. Akkain praasniekka on naisten vapaapäivä, jonka ohjelmassa on hyvää ruokaa, asiaa ja yhdessäoloa. Akkain praasniekka järjestetään aina jonkun kyläläisen kotona. Praasiniekan ohjelmassa on tänä vuonna ainakin lasimosaiikkitöitä ja virkkausta. Lisäksi paikalla vierailee lasten karjalankielinen lauluryhmä Linduzet, mukanaan Rasimäen maskotti pajo kondie (laulunalle/karhu). Perinteisesti akkain praasniekkaa on vietetty Anastasian päivänä, jota on pidetty myös viljankorjuupäivänä.

Munkki Stefanos

Harri Stefanius, Suomen ainoa munkin oikeudet kotiinsa saanut munkki Stefanos, asuu Rasimäen kylällä. Harri Stefanius on tunnettu ikonimaalari ja hänellä on tarkoitusta varten oma ateljee. Lisäksi Harrin mailla on juablukka sadu eli omenapuutarha, jossa kyläyhdistys on osallistunut moniin talkoisiin (istutus, aidan rakennus, puiden hoito). Kuka tahansa voi ostaa oman puun omenapuutarhasta. Harrin pihaan on kesän aikana noussut myös oma tsasouna.

Maria Dorff

Rasimäen kylällä asuu taitava käsityöläinen Maria Dorff, joka tekee luonnonmateriaaleista melkein mitä vaan. Maria Dorff elää miehensä Lars Nordlundin kanssa luonnonvarataloudessa. Pariskunta myös kirjoittaa usein lehtiin luonnonsuojeluun ja luonnonmukaiseen elämään liittyvistä asioista. Pariskunta on mm. kirjoittanut rahan, työn ja energian suhteita pohtivan kirjan "Elämämme perusteista".

Viikon kylä -ohjelmaa tehdään yhteistyössä YLE Pohjois-Karjalan kanssa.

Taustatoimittaja Reeta Rönkkö

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa