A+ A A-
Yrittäjyys 11.11.2015

Ruokaa läheltä

Pirkko Karvonen Tuoteankkurista. Pirkko Karvonen Tuoteankkurista.

Pohjois-Karjalassa tehdään paljon yhteistyötä elintarvikealalla. Pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta myös monessa suurtalouskeittiössä emännät käyttävät tällä hetkellä paikallisia raaka-aineita ja elintarvikkeita.

Paikallisten pientuottajien yhteistyö tuo kirjaimellisesti leivän moneen pohjoiskarjalaiseen pöytään. Yhteistyöketjussa, hankintarenkaassa ovat mukana niin tuottajat, jalostajat, paikallinen tukku kuin keittiöt.

- Yritysten ja toimijoiden yhteistyön eteen on tehty pitkäjänteisesti työtä ja monessa suhteessa olemme edelläkävijöitä paikallisten tuottajien yhteistyöverkoston luomisessa, kertoo Hanna Tuominen ProAgria Pohjois-Karjalasta.

Ruokapuhelua

Pyhäselän rannalla, Nivan kylän Niemennokassa toimivat Pirkko Karvosen Tuoteankkuri ja Puteli –yritykset.
- Perunan kuorimisesta kaikki alkoi, Pirkko kertoo. Kuorimisesta siirryimme jalostamiseen ja tällä hetkellä tuotteitamme ovat salaattikastikkeet, päätuotteemme relissit sekä glögit ja marjakastikkeet. Puteli Oy:n puolella toimimme lasipurkkien ja –tuotteiden maahantuojana.

Yhteistyö ja verkostoissa toimiminen ovat Pirkolle selvästi tärkeä asia yrittämisen lisäksi. Verkostosta saa voimaa myös omaan tekemiseen.
- Päättäjätasolla tulee tehdä ensin päätös, että paikallista ruokaa halutaan ja sitten etsitään yhdessä tuottajien ja keittiöiden kanssa keinot toteutukseen.

hanna

 

Myös Hanna Tuominen on tyytyväinen. Hanna oli viime keväänä mukana puuhaamassa maakunnan tuottajien kanssa yhteistarjousta Joensuun seudun hankintatoimeen ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle.
-Tarjous tehtiin Liperin Juurespakkaamon nimissä, sillä pakkaamolla on tarvittavat tuotannonohjausjärjestelmät valmiina tilauksiin ja laskutuksiin. Keittiöt haluavat raaka-aineet yhdestä paikasta, yhden luukun periaatteella, Hanna kertoo.

- Toisaalta taas yhteys tuottajien ja keittiöemäntien välillä on todella tärkeä. Ruuantuotanto ja –laittaminen eivät saa olla kasvotonta hommaa, Pirkko muistuttaa.

- Julkisella puolella liikkuu paljon rahaa. Ne, jotka uskaltavat lähteä yhteistyöhön mukaan, ovat nyt osana rahavirtoja, Hanna täydntää. Paljon on tehty paikallisen ruuan eteen, mutta paljon on vielä tekemättä. Tavoitteena on, että lähes kaikkien asiakkaiden lautasilla olisi moninaisesti maakunnan elintarvikealan yrittäjien tuotteita.

Liperissä syödään paikallista ruokaa

Liperin palvelukeskuksen ravintokeskukselta ruokaa toimitetaan terveyskeskuksen vuodeosastolle, tehostetun hoidon yksikköön ja kahteen palveluasumisen osastolle. Lounasvahvuus on päivittäin 220 annosta. Kun uusi Joensuun seudun hankintasopimus astui voimaan elokuun alussa, ruokapalveluesimies Eija Tolvanen sai luvan kanssa hankkia raaka-aineita pientuottajilta Juurespakkaamon kautta.

eija

 

- Ulkomaalaisia kaloja on vaihdettu kotimaisiin. Liha, kala, jauhot, suurimot, mehut, marjat ja kastikkeet tulevat läheltä. Käytämme muun muassa Nurmeksen kalan, Karjatila Karhisen, Viherkasteen, Liperin myllyn, Mantsin makien, Kontiomehun, Tuoteankkurin, Lihakartanon ja Karelian lihajalosteen tuotteita. Eri yrittäjien tuotteet keittiölle toimittaa Liperin Juurespakkaamo yhdessä heidän omien jalosteidensa kanssa Näiden lisäksi peruna ja muut kasvisraasteet, -kuutiot, suikaleet tulevat Liperin Juurespakkaamolta.

-Olemme siirtyneet tässä samalla myös takaisin raakaan lihaan. Tämä on otettu keittiössä tosi hyvin vastaan. Tästä kiitos henkilökunnalle, Eija vinkkaa.

Tuottajat tutuiksi

Eija suunnittelee myös, että ruuan alkuperä laitettaisiin ruokailijoiden lisäksi tiedoksi nettiin omaisille ja ystäville. Suunnitelmissa on tuoda ruuan paikallisuutta paremmin esille myös ruokalistoissa.

- Olen ymmärtänyt ruuan alkuperän merkityksen jo aiemmin ja nyt olen hyvin tyytyväinen. Liperissä tulevat myös leivät läheltä ja osin luomuna. Toivon, että kehitys jatkuu edelleen. Meidän aika kentällä ei väljene, tarvitsemme keittiöiden ja tuottajien väliin jonkun, joka hoitaa pientoimittajalogistiikan ja Liperin Juurespakkaamo palvelee tässä asiassa hyvin, Eija kertoo.

- Kunhan saamme tuotteet vielä Aromi-ohjelmaan, saamme ravintoarvot, määrät ja tilaukset vieläkin helpommalla. Ilman Juurespakkaamoa tämä olisi ollut lähes mahdotonta.

Juurespakkaamolla

Liperin Juurespakkaamolla työskentelee koko Jaakkolan perhe. Äiti Kirsi hallinnon ja tuotannon puolella, Jussi-isä vastaa tukkutoiminnasta ja kuljetuksista. Perheen lapset työskentelevät myös yrityksessä erilaisissa tehtävissä. Myös Kirsillä on selkeä näkemys yhteisestä, paikallisesta ruokaketjusta. Ketjuun kuuluu tiivis yhteistyö paikallisten raaka-ainetuottajien ja jalostajien kanssa.

kirsi

 - Kunnalliset päättäjät tekevät viime kädessä päätöksen, miten kunnassa hankinnat suoritetaan. Kunnat voivat itse hankintastrategiassa määrittellä paikallisten palvelujen ja tuotteiden hankintaosuudet. Tässä asiassa päättäjien on oltava terveellä tavalla itsekkäitä ja tunnistettava millaiset vaikutukset paikallisten tuotteiden ostolla on aluetalouteen ja paikalliseen työllisyyteen. Meidän pitää itse pitää omia puoliamme, Kirsi Jaakkola kertoo.

Tällä hetkellä Juurespakkamon tukusta lähtee Joensuuhun päivittäin kolme kuormaa, muualle maakuntaan yhdestä kahteen kuormaa.

- Nyt Joensuun seudun hankintaketjussa on mukana Liperin Juurespakkaamon kautta 16 paikallisen yrityksen 64 tuotetta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä kilpailutti myös tuottajat. Koulutuskuntayhtymän hankintaketjussa on Juurespakkaamon lisäksi 22 jalostetta, joihin pakkaamo hankkii raaka-aineet neljältä paikalliselta viljelijältä. Kaikki tuotteet eivät kilpailutuksessa menneet läpi, mutta tulos on kuitenkin Joensuun seudun kohdalta hyvä, Hanna kertoo. Tästä on hyvä jatkaa.

Mari Voutilainen

Maakaista.fi

projektipäällikkö ja tiedottaja

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa