A+ A A-
Uutisarkisto 5.12.2012

Kuittilan tila on energiaomavarainen

Yrittäjäpariskunta Jouni ja Eini Korhonen Yrittäjäpariskunta Jouni ja Eini Korhonen Mari Voutilianen

Kuittilan tila Nurmeksen Savikylässä on toinen puun kaasutuksella energiansa tuottava maatila Suomessa. Energiaomavaraiseksi tila siirtyi loppuvuodesta 2012, kun tilalle rakennettu oma pien-CHP -laitos käynnistettiin. CHP on lyhenne sanoista Combined heat and power, joka tarkoittaa suomeksi yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa. Kuittilan tilalla lämpöä ja sähköä tuotetaan kaasuttamalla puuhaketta.

Tilalla monenlaista toimintaa

Jouni ja Eini Korhosen pyörittämä Kuittilan tila on noin 150 lehmän lypsykarjatila. Lisäksi tilan yhteydessä toimii Ylä-Karjalan korjaamo –niminen metallipaja, jossa työskentelee myös Einin veli. Navetan, korjaamon tilojen, viljan kuivaamon, tilan päärakennuksen ja hakkeen kuivaamon vuosittainen sähkönkulutus on yhteensä noin 340 000 Kwh ja lämpöä kuluu noin 700 000 Kwh. Energian kulutus on siis suurta, joten kiinnostus sen tuottamiseen itse oli hyvin perusteltu.  Nykyisin tila onkin sähkön ja lämmön suhteen täysin omavarainen. Ostettavaa energiaa ovat enää vain työkoneiden polttoaineet. Energiaomavaraisuus tuo tilan toimintaan pitkällä tähtäimellä huomattavia säästöjä ja on myös selkeä imagoetu.    

Suunnitteluapua hankkeelta

Kuittilan tila sai apua energiainvestointinsa suunnitteluun ja toteutukseen Pielisen Karjalassa toimivalta bioenergiaverkostot ja –virrat hankkeelta. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy ja Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu. Hankkeen vetäjä Niina Huikuri teki kesällä vertailun erilaisten toteutusmallien kannattavuudesta. Vertailussa olivat mukana erilaiset rahoitusvaihtoehdot sekä se, kannattaako hake tuottaa itse vai ostaa se ulkopuoliselta toimittajalta. Reilut 400 000 euroa maksanut investointi päätettiin lopulta toteuttaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta saadun 35 %:n investointituen avulla. Toiminnan alkuvaiheessa hakkeen toimittaa paikallinen metsäalan yritys Karjalan metsä ja energia. Jatkossa hake on tarkoitus valmistaa itse.   

Investoinnin suunnittelun lisäksi hanke avusti myös laitteiston valinnassa. Vertailujen jälkeen Kuittilan tilan energiaomavaraisuus päätettiin toteuttaa kotimaisen Volter Oy:n laitteistolla. Kuittilan tilan pien-CHP -laitteisto käsittää mm. polttoainesiilon, kuljetinjärjestelmän ja hakereaktorin. Hake kaasutetaan 900 – 1200 asteen lämpötilassa, jolloin muodostuu mm. häkää, vetyä ja metaania. Tämän jälkeen kaasu jäähdytetään, palamisen aikana syntynyt noki suodatetaan ja kaasu syötetään kaasumoottoriin, joka tuottaa sähkön. Prosessin aikana syntyvä lämpö otetaan talteen ja sitä käytetään tilakokonaisuuden ja siellä käytettävän veden lämmitykseen sekä hakkeen kuivaukseen.

Laitoksen piipusta tupruttaa pelkästään vesihöyryä.

Laitoksen piipusta tupruttaa pelkästään vesihöyryä.

Hakkeen laadulla suuri merkitys

Kaikki Kuittilan tilan CHP-laitteiston toteuttamisessa ja käytössä mukana olleet tahot korostavat käytettävän hakkeen laadun suurta merkitystä. Erityisesti pienissä laitoksissa laadun merkitys korostuu, mutta myös suuremmissa laitoksissa laadukas hake tuottaa paremman tuloksen. Hakkeen tulee olla mahdollisimman puhdasta ja kuivaa, jolloin laitteista saadaan irti paras hyöty. Liian kosteaa tai likaista haketta poltettaessa hyötysuhde alenee merkittävästi. Hakkeen laatuun vaikuttavat erityisesti käytetyn puuaineksen laatu ja se miten huolellisesti puut kerätään sekä oikeanlainen varastointi, haketus ja kuivaus.

Kiinnostusta riittää

Kuittilan tilan energiaratkaisua esitelleeseen seminaariin ja tilan esittelyyn osallistui joulukuun alussa lähes 150 kiinnostunutta. Energiaomavaraisuus kiinnostaa niin maatiloja kuin muitakin yrityksiä ja kiinteistönomistajia. Bioenergian hyödyntäminen on maakunnan ja alueen kannalta myös laajempi kysymys.  Bioenergia onkin nostettu yhdeksi merkittäväksi tulevaisuuden toimialaksi ja työllistäjäksi sekä Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa että Pielisen Karjalan elinkeinostrategiassa. Nurmeksessa on vuoden 2013 lopulla käynnistymässä myös puuhiiltämön koelaitos, joka osaltaan edistää bioenergiaan asetettujen toiveiden muuttumista konkretiaksi. Myös Lieksaan ollaan suunnittelemassa bioenergian tuotantoon tähtäävää laitosta, jossa päätuote olisi pyrolyysiöljy.

Pohjois-Karjalaan on laadittu myös aivan oman ilmasto- ja energiaohjelma 2020. Siihen pääsee tutustumaan täällä.

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa