A+ A A-
Uutisarkisto 4.8.2013

Yhteistyöllä puhtaat vesistöt

Jukka Koski-Vähälä, Päivi Jokinen, Ilona Joensuu ja Arto Ruuska vesikiertueella Liperissä. Jukka Koski-Vähälä, Päivi Jokinen, Ilona Joensuu ja Arto Ruuska vesikiertueella Liperissä. Antero Lehikoinen

Vesikiertueella Liperissä keskusteltiin maataloudesta ja ympäristöstä vesistöjen näkökulmasta. Keskustelussa todettiin, että paras tapa vesistöjen tilan kohentamiseen on paikallinen, vesistö- ja valuma-aluekohtainen yhteistyö. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä toteaakin, että tavoitteena vesistöjen suojelussa tulisi olla pysyvät paikalliset käytännöt.

Ravinteet talteen

RAE, ravinnehävikit talteen –hankkeessa tavoitteena on ravinteiden kierrättäminen ja tätä kautta myös vesien suojelu. Kun ravinteet kiertävät pellolta satoon, ne eivät päädy vesistöihin. Maatalouden ravinnekierrätystä lisäämällä maatalouden kannattavuus paranee ja tämä on myös ympäristölle hyödyksi. Mukana hankkeessa on kolme maakuntaa, Pohjois-Karjalan lisäksi mukana ovat Etelä- ja Pohjois-Savo.
-Pohjois-Karjalasta hankkeessa mukana on 40 viljelijää. Teemme tilakäyntejä, joissa yhdessä neuvojan kanssa katsotaan, miten peltolohkojen ravinnekiertoa voisi parantaa. Tyypillisimpiä keinoja ravinteiden kierrättämiseen ovat peltojen kalkitus ja apilanurmen viljeleminen, yritysneuvoja Päivi Jokinen Pro-Agria Pohjois-Karjalasta kertoo.

ELY-keskuksesta tukea ympäristön hoitoon

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta voi hakea tukea esimerkiksi kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamiseen ja hoitamiseen. Esimerkiksi näillä toimilla, voidaan vähentää ravinteiden suoraa kulkeutumista vesistöihin. Tukea voivat hakea sekä viljelijät että yhdistykset.
Tarkastaja Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta oli mukana tekemässä viljelijäkyselyä, jossa maatalousyrittäjiltä kysyttiin ympäristötukien vaikutuksista.
-Viljelijät näkevät ympäristötuet merkityksellisinä, Arto kertoo. Ympäristötuet nähdään eritoten paikallisina ympäristön tilaa kohentavina toimenpiteinä. Kyselyn mukaan ympäristön hoito nähdään yhteisvastuullisena asiana.

Järviruoko maataloudessa

Järviruokon kasvaminen on yksi vesistöjen rehevöitymisestä kertova tekijä. Suomen ympäristökeskus on yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun sekä Liperin kunnan, Joensuun ja Kiteen kaupunkien sekä osakaskuntien kanssa kehittämässä järviruokon käyttömahdollisuuksia.
-Järviruokoa voidaan käyttää maataloudessa hyvin monipuolisesti, kertoo suunnittelija Ilona Joensuu ympäristökeskuksesta. Järviruoko soveltuu lannoitteeksi pelloille, karjan kuivikkeeksi ja lisäksi sitä voidaan käyttää biokaasutukseen. Puutarhatuotannossa ruoko soveltuu katteeksi ja kasvualustaksi.

Lue lisää RAE-hankkeesta

Lue lisää Järviruoko-hankkeesta

 

Mari Voutilainen

Maakaista.fi

projektipäällikkö ja tiedottaja

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa