Kaksi maailman tutkituinta kylää löytyy Pohjois-Karjalan pohjoisosasta, Valtimon kunnasta. Maatalousvaltainen asutuskylä Rasimäki sekä metsätaloudesta ja pienviljelyksestä elänyt Sivakka ovat olleet tutkimuksen kohteena jo viidellä eri vuosikymmenellä. Vuosien saatossa maa- ja metsätalouden rakennemuutos on autioittanut kyliä, mutta toisaalta niille on löytynyt uusia tehtäviä ja merkityksiä etenkin mökkiläisten, matkailijoiden ja paluumuuttajien kautta. Vaikka Sivakka ja Rasimäki ovet kokeneet rajuja muutoksia, ne eivät ole hävinneet, päinvastoin. Ja se kiinnostaa tutkijoita.
Tutkimuslaitoksen helmi
Sivakka-Rasimäki kylätutkimuksen viidennen vaiheen kenttätyöt ovat juuri päässeet käyntiin. Yli kymmenen eri alojen tutkijaa kiertää kesän aikana haastattelemassa kyläläisiä ja osallistumassa kylien tapahtumiin. Uusimman tutkimusvaiheen haastattelujen kohteena on kylillä asuvien lisäksi myös joukko kyliltä pois muuttaneita tai muuten kylien kanssa tekemisissä olevia henkilöitä. Tavoitteena on määritellä kylän käsitettä uudelleen aikana, jolloin paikallisuuden merkitys yhteiskunnassa on voimakkaasti muuttunut.
Asiaa tuntematon saattaa ihmetellä, miksi näin laaja joukko tutkijoita on kiinnostunut olemaan mukana Sivakka-Rasimäki tutkimuksessa. Kun asiaa kysyy, vastaus tulee kuin yhdestä suusta. Sivakka-Rasimäki tutkimus on jotain aivan ainutlaatuista. Vastaavaa, viidelle eri vuosikymmenelle sijoittuvaa kylätutkimusta ei maailmalla ole. Sivakka-Rasimäki –tutkimus on Itä-Suomen yliopiston alaisen Karjalan tutkimuslaitoksen kruununjalokivi ja helmi, se mistä laitos maailmalla tunnetaan. Totta kai jokainen tutkija on kiinnostunut olemaan siinä mukana.
Monitieteisyys tärkeää
Sivakka-Rasimäki -tutkimuksen kantava ajatus on alusta saakka ollut monitieteisyys. Tutkimusryhmässä on aina ollut mukana edustajia monilta eri tieteenaloilta sosiologiasta kulttuurintutkimukseen ja historiasta maantietoon. Monitieteisyys tuo tutkimukseen lisäarvoa laajan aihevalikoiman lisäksi myös eri tieteenaloilla käytettävien menetelmien ja vuoropuhelun muodossa.
Tälläkin kertaa tutkimuksessa on mukana hyvin erilaisia aiheita. Professori Maria Lähteenmäki esimerkiksi selvittää paluumuuttoon liittyviä kysymyksiä työnimellä kotiinpaluu. Dosentti Maarit Sireni taas paneutuu Rasimäen asutuskylän pihapiirien historiaan ja muutokseen. Tutkimusryhmässä on mukana myös paikallinen vahvistus eli Rasimäen kylältä kotoisin oleva Päivi Härkin. Päivin tutkimuksen kohteena on kylän rakentaneiden karjalaisten siirtolaisten kieli ja sen muuttuminen vuosien aikana.
Mukava palata
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin 1970-luvun alussa ja sen jälkeen kylille on palattu säännöllisesti. Tutkimuksessa alusta saakka mukana olleen professori Pertti Rannikon mukaan tutkimuksen jatkuvuuden kannalta oleelliset sanat lausuttiin syksyisellä kylänraitilla Sivakassa vuonna 1983. "Silloin sovittiin Jukka Oksan, Seppo Knuuttilan ja muutaman muun kanssa, että näille kylille palataan aina kymmenen vuoden välien". Tähän saakka sopimus on pitänyt. Kylille palaamiseen on vaikuttanut myös se, että monista tutkimuksen kohteena olleista kyläläisistä on tullut tutkijoille hyviä tuttuja, jopa ystäviä. Siksi näille kylille on mukava palata.
Osallistuva havainnointi on yksi kylätutkimuksen menetelmistä. Maria Lähteenmäki ja Pertti Rannikko mukana Rasimäen kylän praasniekassa.
Tutkimusryhmä
Sivakka-Rasimäki –tutkimuksen viidennessä vaiheessa on mukana monipuolinen tutkimusryhmä. Valtaosa tutkijoista on ollut mukana seurantatutkimuksessa jo useita vuosikymmeniä. Tutkimuksen jatkuvuuden turvaamiseksi ryhmää pyritään aina täydentämään myös jatko-opiskelijoilla ja opinnäytteen tekijöillä.
Viidennen vaiheen tutkimusryhmä koostuu seuraavista henkilöistä:
emeritusprofessori Tapio Hämynen (historia)
professori Hannu Itkonen (liikuntasosiologia)
emeritusprofessori Seppo Knuuttila (perinnetieteet)
professori Maria Lähteenmäki (historia)
dosentti Jukka Oksa (sosiologia)
professori Pertti Rannikko (sosiologia)
dosentti Maarit Sireni (maantiede)
LiT Mikko Simula (liikuntasosiologia)
professori Pekka Suutari (kulttuurintutkimus)
professori Sinikka Vakimo (perinnetieteet)
YTM Päivi Härkin (yhteiskuntapolitiikka)
tutkimusavustaja Salla Airaksinen (yhteiskuntamaantieteen opiskelija)
Lisätietoja Sivakka-Rasimäki -tutkimuksen viidennestä vaiheesta löytyy täältä:
