A+ A A-

Maaseutupalvelujen muut viranomaistehtävät

Maaseutupalvelujen toimintaan kuuluu tukihallintotehtävien lisäksi muita viranomaistehtäviä.

1. Hukkakaura-asiat

Maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviin kuuluvat hukkakaurakatselmukset ja hukkakaurarekisterin ylläpito. Maaseutuelinkeinoviranomainen antaa myös neuvontaa hukkakauran torjuntaan liittyen. Hukkakaura on lakisääteisesti torjuttava kasvi (Laki hukkakauran torjunnasta 185/2002 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta 24.4.2002/326).

Maanomistaja tai maanvuokraaja on velvollinen ilmoittamaan hukkakauraesiintymistä omistamallaan alueella. Myös muut henkilöt voivat tehdä ilmoittaa esiintymästä, jolloin ilmoittajan henkilöllisyyttä ei kerrota maa-alueen haltijalle viranomaisen toimesta. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Viljelijät ilmoittavat hukkakaurasaastuneiden lohkojen tilanteen vuosittain päätukihakemuksen peruslohkotiedoissa, jossa hakija voi myös hakea hukkakaurattomuustarkastusta.

Hukkakauraan ja sen torjuntaan liittyviä hyödyllisiä tietoja löytyy myös Ruokaviraston hukkakaura-aiheisilta sivuilta.

2. Riistavahingot ja petoeläinvahinkoasiat

Riista- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa 105/2009. Laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtion talousarvion määrärahoista varoja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta estämiseen.

Korvausta maksetaan hirvieläimen aiheuttamasta

  • viljelysvahingoista

  • kotieläimelle aiheutuneesta vahingosta

  • metsävahingoista ja metsänviljelyaineiston vahingoista.

Suurpetovahinkojen osalta korvausta maksetaan pedon aiheuttamista

  • viljelysvahingoista (koottu sato, mehiläispesät, tallatut alueet)

  • kotieläimelle aiheutuneet vahingot

  • sekä eläinten pitoon tarkoitettujen rakenteiden vauriot

  • metsästys- tai muussa työtilanteessa petoeläimen hyökkäyksen kohteeksi joutunut koira tai sen vammojen hoidosta aiheutuneita eläinlääkärikustannuksia.

  • Petoeläinvahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131: ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus petoeläimen aiheuttamien viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen korvaamiseksi ” ja
  • hirvivahinkokorvausta lomakkeella 148 ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus hirvieläimen aiheuttamien viljelys- ja kotieläinvahinkojen korvaamiseksi”. Lomakkeet löytyvät Ruokaviraston sivulta tästä linkistä.

Tapahtuneesta vahingosta tulee ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi vahingon havaitsemisen jälkeen. Petoeläinkorvauksen maksaminen edellyttää maaseutuelinkeinoviranomaisen katselmuskäyntiä vahinkopaikalle vahingon toteamiseksi. Eläinvahinkotapauksissa eläimen raatoa ei tule hävittää ennen katselmusta.

Maaseutuelinkeinoviranomainen ilmoittaa havainnoistaan Riistanhoitokeskukseen ja käyttää tarvittaessa Riistanhoitokeskuksen ja -yhdistysten asiantuntijoita apuna vahinkojen toteamisessa. Tapahtunut vahinko (vahingon kohde, vahinkopaikka, vahingonaiheuttajan jättämät jäljet) kannattaa lisäksi dokumentoida esim. valokuvaamalla aina kun se on mahdollista.

Riistavahinkolain mukaista korvausta maksetaan korvausehtojen täyttyessä. Riistaeläimen aiheuttamasta viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Korvauksen määrää viljelysvahinkojen osalta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon säästyneet sadonkorjuu- ja muut kustannukset. Korvausta ei makseta riistapelloille aiheutuneista vahingoista. Viljelysvahingon määrää ja sen arvoa laskettaessa käytetään satovahinkojen korvausjärjestelmän mukaisia viljelyskasvien yksikköhintoina ja normisatomääriä. Kotieläinten korvausarvosta säädetään Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista 834/2018.

3. Asiantuntijalausunnot

Maaseutuelinkeinoviranomainen antaa tarvittaessa kirjallisia asiantuntijalausuntoja toimialaansa liittyen muille viranomaisille, rahoituslaitoksille ja yksityisille asiakkaille.

Tällaisia lausuntoja ovat muun muassa:

  • peltomaan hinta-arviot

  • todistukset maataloustukimaksatuksista

  • todistukset peltoalueiden tukikelpoisuuksiin liittyen

  • lausunnot maatalouden harjoittamisesta

Maaseutuelinkeinoviranomainen käsittelee myös maataloustukien panttauksia ja ulosottoja. Kirjallinen panttausilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin ennen tukimaksatusten alkua ja siinä tulee olla sekä pantin antajan että pantinsaajan allekirjoitus. Maataloustukien ulosottoja käsitellään vain ulosottoviranomaisen kirjallisesta toimeksiannosta.

4. Eläintenpitäjäksi rekisteröitymiseen liittyvät asiat

Maaseutuelinkeinoviranomainen ylläpitää eläintenpitäjärekisteriä, johon rekisteröidään eläintenpitäjät ja eläinten pitopaikat. Rekisteri-ilmoitukset tehdään Ruokaviraston internet-sivuilta löytyvillä lomakkeilla (linkki).  Lomakkeita voit kysyä myös maaseututoimistoista, johon lomakkeet myös palautetaan. Annamme mielellämme lisätietoja rekisteröintilomakkeiden sisältöön ja täyttöön liittyen. 

Eläintepitäjä voi hoitaa rekisteröinnin myös itse sähköisesti eläintenpitäjärekisterissä. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tms. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin ohje

Velvoite eläintenpitäjäksi rekisteröitymisestä ja eläinten pitopaikkojen rekisteröinnistä koskee

  • nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiä,

  • kaikkea siipikarjaa,

  • tarhattuja riistaeläimiä,

  • mehiläistarhoja 

  • turkistarhoja ja 

  • hevoseläimiä.

Rekisteröitymisvelvollisuus koskee myös harraste-eläintenpitäjiä, kuten yksittäisten kesälampaiden tai possujen pitämistä. Maataloustukia hakevien tulee huomioida, että eläinten merkinnän ja rekisteröinnin säädösten noudattaminen on osa maatalouden täydentäviä ehtoja, jolloin yksikin rekisteröimätön lemmikkilammas voi aiheuttaa seuraamuksen niihin tukiin, joiden ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen.

Ilmoitus eläintenpidon aloittamista tulee tehdä viimeistään eläimen saapuessa tilallesi. Voit tarvita eläintenpitotunnusta jo eläimen luovutuksen yhteydessä, jolloin rekisteröityminen täytyy tehdä etukäteen. Eläintenpitoon liittyvä keskeyttämisilmoitus tehdään, kun eläimiä ei ole hallinnassa yli 6 kuukauteen. Eläintenpidon lopettamisilmoitus tehdään eläintenpidon lakatessa, viimeisen eläimen lähdettyä pitopaikasta.

Nautojen, sikojen sekä lammas- ja vuohieläinten osalta tulee huomioida myös pakollinen, eläinyksilökohtainen merkitsemis- ja rekisteröintivelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa eläinten merkitsemistä korvamerkein ja niiden rekisteröimistä eläinlajikohtaiseen yksilöeläinrekisteriin. Hevosilla tulee olla yksilökohtainen tunnistusasiakirja. Näistä vaatimuksista voit lukea lisää Ruokaviraston verkkosivuilta:

Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut

Tehtaantie 8
80400 Ylämylly

Leader tahkalogo negaEU lippu nega