Maaseutupalveluiden tehtävät

Maaseutupalvelujen tehtävät koostuvat maatalouden tukihallinnosta ja muista viranomaistehtävistä sekä maaseudun kehittämistoiminnasta

Kehittämistoiminta

Maaseutupalvelut on mukana kehittämässä maatilatalouden pienyritystoimintaa neuvonnan ja hanketoiminnan avulla. Edistämme maatalouden investointeja sekä ohjaamme ja koordinoimme yhteistyössä maaseudun elinkeino- ja hanketoimintaa. Edistämme kylätoimintaa yhteistyössä kuntien, kylä- sekä Leader-yhdistysten kanssa. Lisäksi järjestämme viljelijätukihaku-, hanke- ja kylätoimintakoulutusta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tilastotietoa Pohjois-Karjalan maaseudusta löydät ELY-keskuksen kokoamasta vuosikatsauksestamme. Tutustu vuoden 2021 vuosikatsaukseen (pdf) tai vanhempien vuosikatsausten arkistoon.

Muut viranomaistehtävät

Asiantuntijalausunnot

Maaseutuelinkeinoviranomainen antaa tarvittaessa kirjallisia asiantuntijalausuntoja toimialaansa liittyen muille viranomaisille, rahoituslaitoksille ja yksityisille asiakkaille.

Tällaisia lausuntoja ovat muun muassa:

peltomaan hinta-arviot
todistukset maataloustukimaksatuksista
todistukset peltoalueiden tukikelpoisuuksiin liittyen
lausunnot maatalouden harjoittamisesta

Maaseutuelinkeinoviranomainen käsittelee myös maataloustukien panttauksia ja ulosottoja. Kirjallinen panttausilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin ennen tukimaksatusten alkua ja siinä tulee olla sekä pantin antajan että pantinsaajan allekirjoitus. Maataloustukien ulosottoja käsitellään vain ulosottoviranomaisen kirjallisesta toimeksiannosta.

Ota yhteyttä alueesi toimipisteeseen

Eläintenpitäjäksi rekisteröityminen

Eläintenpitäjäksi rekisteröitymiseen liittyvät asiat

Maaseutuelinkeinoviranomainen ylläpitää eläintenpitäjärekisteriä, johon rekisteröidään eläintenpitäjät ja eläinten pitopaikat. Rekisteri-ilmoitukset tehdään Ruokaviraston internet-sivuilta löytyvillä lomakkeilla (linkki). Lomakkeita voit kysyä myös maaseututoimistoista, johon lomakkeet myös palautetaan. Annamme mielellämme lisätietoja rekisteröintilomakkeiden sisältöön ja täyttöön liittyen.

Eläintepitäjä voi hoitaa rekisteröinnin myös itse sähköisesti eläintenpitäjärekisterissä. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tms. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin ohje

Velvoite eläintenpitäjäksi rekisteröitymisestä ja eläinten pitopaikkojen rekisteröinnistä koskee

nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiä,
kaikkea siipikarjaa,
tarhattuja riistaeläimiä,
mehiläistarhoja
turkistarhoja ja
hevoseläimiä.

Rekisteröitymisvelvollisuus koskee myös harraste-eläintenpitäjiä, kuten yksittäisten kesälampaiden tai possujen pitämistä. Maataloustukia hakevien tulee huomioida, että eläinten merkinnän ja rekisteröinnin säädösten noudattaminen on osa maatalouden täydentäviä ehtoja, jolloin yksikin rekisteröimätön lemmikkilammas voi aiheuttaa seuraamuksen niihin tukiin, joiden ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen.

Ilmoitus eläintenpidon aloittamista tulee tehdä viimeistään eläimen saapuessa tilallesi. Voit tarvita eläintenpitotunnusta jo eläimen luovutuksen yhteydessä, jolloin rekisteröityminen täytyy tehdä etukäteen. Eläintenpitoon liittyvä keskeyttämisilmoitus tehdään, kun eläimiä ei ole hallinnassa yli 6 kuukauteen. Eläintenpidon lopettamisilmoitus tehdään eläintenpidon lakatessa, viimeisen eläimen lähdettyä pitopaikasta.

Nautojen, sikojen sekä lammas- ja vuohieläinten osalta tulee huomioida myös pakollinen, eläinyksilökohtainen merkitsemis- ja rekisteröintivelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa eläinten merkitsemistä korvamerkein ja niiden rekisteröimistä eläinlajikohtaiseen yksilöeläinrekisteriin. Hevosilla tulee olla yksilökohtainen tunnistusasiakirja. Näistä vaatimuksista voit lukea lisää Ruokaviraston verkkosivuilta:

Ota yhteyttä alueesi toimipisteeseen

Hukkakaura

Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot (mm. valkoposkihanhet)

Riista-ja petoeläinvahingot

Riistavahingot ja petoeläinvahinkoasiat

Riista- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa 105/2009. Laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtion talousarvion määrärahoista varoja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta estämiseen.

Korvausta maksetaan hirvieläimen aiheuttamasta

viljelysvahingoista
kotieläimelle aiheutuneesta vahingosta
metsävahingoista ja metsänviljelyaineiston vahingoista.

Suurpetovahinkojen osalta korvausta maksetaan pedon aiheuttamista

viljelysvahingoista (koottu sato, mehiläispesät, tallatut alueet)
kotieläimelle aiheutuneet vahingot
sekä eläinten pitoon tarkoitettujen rakenteiden vauriot
metsästys- tai muussa työtilanteessa petoeläimen hyökkäyksen kohteeksi joutunut koira tai sen vammojen hoidosta aiheutuneita eläinlääkärikustannuksia.
Petoeläinvahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131: ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus petoeläimen aiheuttamien viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen korvaamiseksi ” ja
hirvivahinkokorvausta lomakkeella 148 ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus hirvieläimen aiheuttamien viljelys- ja kotieläinvahinkojen korvaamiseksi”. Lomakkeet löytyvät Ruokaviraston sivulta tästä linkistä.

Tapahtuneesta vahingosta tulee ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi vahingon havaitsemisen jälkeen. Petoeläinkorvauksen maksaminen edellyttää maaseutuelinkeinoviranomaisen katselmuskäyntiä vahinkopaikalle vahingon toteamiseksi. Eläinvahinkotapauksissa eläimen raatoa ei tule hävittää ennen katselmusta.

Maaseutuelinkeinoviranomainen ilmoittaa havainnoistaan Riistanhoitokeskukseen ja käyttää tarvittaessa Riistanhoitokeskuksen ja -yhdistysten asiantuntijoita apuna vahinkojen toteamisessa. Tapahtunut vahinko (vahingon kohde, vahinkopaikka, vahingonaiheuttajan jättämät jäljet) kannattaa lisäksi dokumentoida esim. valokuvaamalla aina kun se on mahdollista.

Riistavahinkolain mukaista korvausta maksetaan korvausehtojen täyttyessä. Riistaeläimen aiheuttamasta viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Korvauksen määrää viljelysvahinkojen osalta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon säästyneet sadonkorjuu- ja muut kustannukset. Korvausta ei makseta riistapelloille aiheutuneista vahingoista. Viljelysvahingon määrää ja sen arvoa laskettaessa käytetään satovahinkojen korvausjärjestelmän mukaisia viljelyskasvien yksikköhintoina ja normisatomääriä. Kotieläinten korvausarvosta säädetään Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista 834/2018.

Ota yhteyttä alueesi toimipisteeseen

Maaseutupalveluiden tehtävät

Kehittämistoiminta

Muut viranomaistehtävät

Asiantuntijalausunnot

Eläintenpitäjäksi rekisteröitymiseen liittyvät asiat

Hukkakaura-asiat

Riistavahingot ja petoeläinvahinkoasiat

Riistavahingot ja petoeläinvahinkoasiat