A+ A A-
Uutisarkisto 10.10.2011

Kylätalo vaaran laella

Vuokon kylätalolle on hyvät opasteet melkein 6-tieltä saakka. Talon pihaan tultaessa olo on kuin astuisi Suomi-filmiin. Pihalta aukeaa mahtava näköala lähes joka suuntaan, karjalaista vaaramaisemaa riittää horisonttiin saakka.

Heinävaara onkin yksi Vuokon kylän korkeimmista kohdista ja samalla kylän vanhimpia asuinpaikkoja. Myös itse kylätalo on mykistävä näky vanhoine, harmaine hirsiseinineen.

Idea Vuokon kylän pohjoisosien omasta kylätalosta syntyi viitisen vuotta sitten, kun kylän kokoontumispaikkana toiminut koulu myytiin yksityiselle. Samoihin aikoihin kylälle laadittiin kyläsuunnitelma ja päätettiin yhteistuumin lähteä viemään kylätaloasiaa eteenpäin. Sopiva paikka löytyi vanhasta, hyvin säilyneestä maalaistalosta kylän laidalta. Kylätaloasiaa ja muutenkin kylän kehittämistä koordinoimaan perustettiin vuonna 2007 Vuokon kyläyhdistys. Vuokon kylän jakaa keskeltä kahtia Vuokonjärvi ja vaikka periaatteessa samaa kylää ollaankin, järven toisella puolella toimii pitkien välimatkojen vuoksi oma kyläyhdistys.

Vuokon kylätalon päärakennus on kokonaisuudessaan peräisin 1800-luvulta, vanhimmat osat 1800-luvun puolivälistä. Tila on ollut Nevalaisten suvun omistuksessa jo 1700-luvulta saakka. Parhaimmillaan tilalla on asunut kolme veljestä perheineen ja lisäksi savottalaisia ja muuta väkeä. Neliöitä talossa on nykyisellään noin 150. Paikka on omistajansa Esko Nevalaisen syntymäkoti ja hänkin muistaa hyvin talon pirtissä 1960-luvulla asuneet savottamiehet. Nevalaisten nykyinen asuinpaikka sijaitsee kivenheiton päässä vanhasta pihapiiristä. Kyläyhdistys vuokrasi vanhan tilan Nevalaisilta kylätaloksi viidenkymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Sopimuksessa on myös pykälä, jonka mukaan kyläyhdistys voi halutessaan lunastaa tilan itselleen.

Talon kunnostamiseen kyläyhdistys haki ja sai Leader-rahoitusta. Päärakennuksen remontti onkin jo pääosin valmis, pieniä viimeistelytöitä vielä tehdään. Taloa on kunnostettu vanhaa rakennusperinnettä ja historiaa kunnioittaen. Talon iso pirtti palautettiin lähes entiseen asuunsa ja samalla siihen yhdistettiin talon sali, jotta saatiin vielä suurempi yhtenäinen tila. Talon toisessa päässä olevat kamarit on myös kunnostettu, tehty taloon oma keittiö ja uusi uuni, joka on talon ensisijainen lämmönlähde. Talon pihaan on rakennettu biokäymälät.

Kylätalolla on jo nyt monenlaista toimintaa, vaikka remontti on vielä hieman kesken. Kylän yhteiset tapahtumat ja kokoontumiset pidetään talolla, suurin vuosittainen tapahtuma on kylän hirvipeijaiset. Kansalaisopiston tanssikurssi ja paikallinen karaokeklubi kokoontuvat talolla säännöllisesti, käsityökursseja ja leivontatalkoita on myös pidetty. Jatkossa taloa voidaan vuokrata myös ulkopuolisille erilaisten juhlien pitopaikaksi. Tähän tarkoitukseen paikka soveltuukin hyvin, Juuan keskustaan on matkaa vain vajaat 25 kilometriä ja sama matka tulee myös Nurmeksen keskustaan.

Päärakennuksen remontin jälkeen kyläläisillä on tavoitteena käydä pihapiirin kimppuun. Pihassa olevat vanhat aittarakennukset halutaan kunnostaa ja muutenkin laittaa pihapiiriä perinteiseen asuun. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan Seppo Rantametsän mukaan haaveissa on myös saunan ja kenties lämpimien wc-tilojen rakentaminen. Intoa, toimintatarmoa ja talkoohenkeä kylällä siis riittää.

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa