Uutisarkisto 26.4.2012

Jukajärven vesistöä kunnostetaan yhteisvoimin

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opiskelijat tekivät vesistömittauksia Jukajärvellä yhteensä 17 eri paikasta opettaja Tarmo Tossavaisen johdolla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opiskelijat tekivät vesistömittauksia Jukajärvellä yhteensä 17 eri paikasta opettaja Tarmo Tossavaisen johdolla.

Jukajärven ja -joen kunnostamishanke on syntynyt selkeiden tarpeiden pohjalta. Kalakuolemat Jukajoella herättivät kyläläiset Selkiellä ja Alavilla toimiin. Meneillään olevalla Leader-hankkeella tehdään vesistön hoitosuunnitelma.

Jukajärvestä alkunsa saava Jukajoki virtaa Selkien kylän läpi Kontiolahdella. Joella on ollut iso merkitys selkiäläisten elämässä: 1930-luvulla se oli hyvä lohijoki, joen varrella on ollut mylly ja joki on toiminut kyläläisten kulkuväylänä. Joki on kaikkinensa osa kylän kulttuuriperintöä. 9000 hehtaarin Jukajärven vesistön valuma-alueella on vaikutusta monen ihmisen elinympäristöön.

- Vesialueen kunnostuksen ohella parasta tässä on, että kylien asukkaat pääsevät itse osallistumaan ja vaikuttamaan oman lähiympäristön kunnostukseen ja ottavat vastuuta lähiympäristöstä. Kyläläisten tietämys ja mielipide pääsee esille. Alueen asukkaat ovatkin mukana aktiivisesti, hankkeen vastuuhenkilönä puuhaava Selkien kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tero Mustonen luonnehtii.

Vedenkiertokulku muuttui

- Vesistön ongelmat juontuvat 70–80-luvuilta, jolloin joen lähellä olevalla Linnunsuolla käynnistettiin turvetuotanto. Maanmuokkaustoimet muuttivat ajansaatossa joen vedenkiertoa, ja rautapitoinen maa-aines kuivui ja hapettui. Tämä rautapitoinen maa-aines huuhtoutuu nyt esimerkiksi kovien sateiden myötä jokiuomista vesistöön ja muuttaa veden luonnollista tilaa, Tero taustoittaa

Ensimmäiset kalakuolemat kesällä 2010 saivat alueen asukkaat liikkeelle.

- Tuolloin kyläläisten aloitteesta vesistöä tutkittiin ja joitakin hoitotoimenpiteitä tehtiin. Uudet kalakuolemat kesällä 2011 käynnistivät lopulta hankkeen suunnittelun. Samaan aikaan myös Alavin kylältä otettiin yhteyttä ja ehdotettiin Alavissa sijaitseva Jukajärven mukaan ottamista hankkeen piiriin, Tero jatkaa.

Syksyllä 2011 Alavin kylätalolla pidetyssä suunnitteluillassa päätettiin viedä kunnostushanketta eteenpäin.

Hoitosuunnitelmalla alkuun

Hankkeessa laaditaan Jukajärven ja -joen sekä valuma-alueen hoitosuunnitelma. Vesistöjen hoitosuunnitelmat on tehtävä aina tapauskohtaisesti eikä valmista sapluunaa ole. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä on otettava huomioon paikalliset olot ja vesistön sen hetkinen tilanne.

Hoitosuunnitelmaa tehdessä apuna ovat kyläläisten havainnot. Kylätapaamisissa jaetaan kokemuksia ja havaintoja järven ja joen ympäristöstä. Vesistöalueella tehdään myös vesimittauksia, jotta saadaan viranomaistietoa veden tilasta ja laadusta. Jukajoesta mittauksia on jo tehty, joten seuraavaksi on järven vuoro. Myös kulttuuriperintöä kartoitetaan; kyläläisiä haastatellaan ja heiltä kerätään tietoa järven ja joen historiasta, paikan nimistä ja näihin liittyvistä tarinoista ja kokemuksista. Tiedot kootaan hankkeen aikana kansien väliin.

- Osalla kylien asukkaista on hyvinkin vahvat siteet järveen tai jokeen ja monenlaisia kokemuksia niihin liittyen, Tero kertoo. Hankkeen aikana myös maankäytölliset toimenpiteet ovat mahdollisia esimerkiksi ruoppaukset tai ojien umpeuttaminen. - Näitä toimia tehdään, jos on tarvetta ja ne tehdään vain maanomistajan luvalla, Tero painottaa.

Mukana yhteistyössä ovat myös ELY, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, yrityksiä sekä Vapo, joka lähti mukaan vuoden 2012 alussa.

-Yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa. Tässä vesistön kunnostushankkeessa ei ole tarkoitus syyllistää ketään, vaan yhteinen päämäärä on saada vesistö kuntoon, Tero korostaa

- Hanke on vasta alkua järven ja joen kunnostuksessa ja nyt tehtävät toimet tulevat näkyväksi vasta vuosien päästä. Nämä toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, muuten vesistöalue menetetään kokonaan. Nyt asian kohentamiseksi vielä voidaan tehdä jotain. Tällä hankkeella onkin tarkoitus aloittaa kunnostus- ja hoitotoimet, mutta myös hankkeen jälkeistä elämää on pohdittu, sillä tämänkaltainen toiminta vaatii jatkuvuutta, Tero kertoo.

Hanke on kolmivuotinen ja se käynnistyi syksyllä 2011. Joensuun seudun Leader -yhdistys on myöntänyt hankkeelle Leader-tukea.

 

Tanja Airaksinen

Maaseudun Sivistysliitto, projektikoordinaattori

maakaista-logo-musta.svg

Hae rahoitusta

Tarinat ja tapahtumat

Yhteystiedot