A+ A A-
9.3.2021

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Kulunut, koronan kurittama vuosi oli erittäin poikkeuksellinen, mutta siitä huolimatta Vaara-Karjalan Leader ry onnistui kohtaamaan vuoden tuomat haasteet vähintäänkin kelvollisesti. Strategian mukaisten tavoitteiden toteuttaminen onnistui monella mittarilla mitattuna yli odotusten, mutta toisaalta kehittämisen paikkojakin löytyy. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on ollut tavoittaa toimintamme kautta mahdollisimman laaja joukko uusia hankehakijoita. Tässä asiassa Vaara-Karjalan Leader onnistui erinomaisesti. Koko ohjelmakauden ajan uusien hakijoiden määrä on ollut varsin korkea. Vuonna 2020 uusien hankehakijoiden määrä oli peräti 72 prosenttia kaikista hakijoista. Lukua voidaan pitää varsin korkeana toimintaympäristömme huomioiden. Onnistumisiin voidaan laskea myös esimerkiksi leader-ryhmän omien tilaisuuksien, kuten koulutusten ja tapahtumien saavuttama suosio sekä verkostomaisen toimintatavan liittämisen leaderin työkalupakkiin. Poikkeuksellisen koronavuoden isoimpiin haasteisiin kuului koko ohjelmakauden 2014–2020 tavoin yrityshankkeiden vähäinen määrä. Vaikka asia on tiedostettu ja sitä on tuotu esille eri yhteyksissä, ei yrityshankkeita ole saatu toivottua määrää. Sama ongelma on havaittu myös muissa organisaatioissa. Positiivista on kuitenkin se, että koronatilanteesta huolimatta vuonna 2020 yrityshankkeita haettiin selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Hankemäärissä on huomioitava, että koronatilanteen takia yritystukia oli vuonna 2020 haettavissa monista eri rahastoista ja siitä syystä leader-ryhmälle kohdistuneiden hakemusten määrään on oltava erityisen tyytyväinen. Myönteistä on myös se, että nuorisohankkeita tai hankkeita, joissa on ollut nuoriin kohdistuneita toimenpiteitä, on toteutettu alueellamme ilahduttavan paljon väestörakenteeseen suhteutettuna. Hankehakemuksia Vaara-Karjalan Leaderille tuli viime vuonna 29 kappaletta, joista kehittämishankkeita oli 14, yritystukia 13 ja teemahankkeita 2 kappaletta. Vuoden 2020 aikana rahoitusta haettiin yhteensä 1 124 793 euroa. Tukea myönnettiin kahdeksaan usean kunnan hankkeeseen, viiteen Nurmeksessa toteutettavaan hankkeeseen ja neljään Ilomantsissa toteutettavaan hankkeeseen. Juukaan myönnettiin tukea kolmelle hankkeelle ja Lieksaan kahdelle hankkeelle.

 

hattuvaaran kukkapeltoa

Ilomantsin Hattuvaaralla suunniteltiin kukkapeltoa kylälle.

Neljä kehittämishanketta

Vuoden 2020 aikana leader-ryhmällä oli käynnissä neljä eri kehittämishanketta. Yhden hankkeen toimenpiteet kohdistuivat muun muassa alueemme tapahtumien kehittämisen ja tapahtumanjärjestäjien osaamisen lisäämiseen. Toinen hankkeista oli puolestaan kansainvälinen villiruokateemaan liittyvä hanke, jossa kumppaneita on kolmesta eri maasta ja kuudesta eri leader-ryhmästä. Kolmannessa hankkeessa luodaan alueemme matkailun tueksi sähköinen karttapalvelu, josta yhden palvelun alta löytyy esimerkiksi retkeilyreitit, majoituskohteet ja ylipäänsä ne palvelut, joita matkailijat etsivät ja käyttävät alueellamme vieraillessaan. Palvelusta tehdään myös kieliversiot englanniksi, saksaksi ja venäjäksi.  Neljäs hanke lähtee luomaan alueellemme omaa nuoriso-leader-toimintaa. Muista alueista poiketen, pyrimme keräämään toimintaa varten kokonaan erillisen rahoituspotin muun muassa hyväntekeväisyysjärjestöiltä. Hankkeen aikana luodaan alueellemme erillinen nuorisostrategia sekä kootaan nuorisohallitus. Yhdistyksen oman hanketoiminnan näkökulmasta viime vuonna käynnistetyiltä omilta kehittämishankkeilta voi odottaa hyviä tuloksia jatkossa. Esimerkiksi Kartalla – hankkeen tuloksia voi hyödyntää missä tahansa ja kuka tahansa. Palvelua on jo nyt käytetty esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Lisäksi karttapalvelun toimintamallista on ollut paljon kiinnostuneita ja hankkeen tuloksia on jaettu ympäri Suomea. Nuorisotoiminnan kehittäminen on ollut yksi kulmakivi leader-ryhmän strategiassa koko ohjelmakauden ajan. Nuoriso-leader Vaara-Karjalaan hankkeen myötä nuorisotoiminta saadaan toivottavasti myös osaksi leader-ryhmän omaa työtä.   Koronan vaikutukset Vuonna 2020 puhjennut maailmanlaajuinen pandemia vaikutti merkittävästi leader-ryhmän työhön. Kevättalvella puhjenneen pandemian kestoa ei osattu arvioida ja sen pysyvien vaikutusten arviointi on edelleen mahdotonta. Koronaviruksen myötä ei vain leader-ryhmä itse, mutta myös monet hanketoimijat joutuivat keskeyttämään hankkeiden toimenpiteitä. Vuoden 2020 lopussa neuvonnassa ja ohjauksessa pyrittiin siihen, että hankkeita ohjataan siitä näkökulmasta, miten hankkeiden toimenpiteet saadaan toteutettua loppuun saakka turvallisesti. Koronavirus tullee jättämään toimintaympäristöömme myös pysyviä muutoksia. Monet yhdistys- ja järjestöaktiivit ovat alueellamme viruksen kannalta riskiryhmään kuuluvia. Suurin uhkakuva on, että alueemme yhdistystoimijoiden joukosta jää jatkossa pois monta osaavaa ja aktiivista ihmistä. Järjestöjen sukupolven vaihdos on nyt siis realismia, kun kaivataan uusia toimijoita mukaan yhdistystoimintaan. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset yhdistysten toimintaan ovat olleet merkittäviä. Kyselyn perusteella monelta yhdistykseltä ovat tulonlähteet jääneet kokonaan pois koronaviruksen takia. Tapahtumatoiminta on monelle yhdistykselle merkittävin tulonlähde ja nyt niitä ei ole pystytty järjestämään. Tulevaisuuden näkökulmasta jää nähtäväksi, saadaanko kaikkia tapahtumia enää heräteltyä henkiin koronakriisin jälkeen. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että ”jälkipyykki” koronavirukseen liittyen on vielä tekemättä ja vahinkojen paikkaamisessa tullee myös leader-ryhmällä olemaan suuri merkitys. Yhteisölliselle toiminnalle arvioidaan jatkossa olevan kysyntää, kun akuutista tilanteesta ensin ehditään toipumaan.

karhufestari4

Ilomantsin Karhufestivaaleilla Vaara-Karjalan Leaderin väki aktivoi kansaa rahoituksen hakuun.

Katse tulevaan

Leader-ryhmän oman toiminnan näkökulmasta vuoden 2021 suurin tavoite on saada yhdistyksen omat kehittämishankkeet jälleen käyntiin. Keväällä 2021 tullaan tekemään linjauksia siitä, onko omiin hankkeisiin tarve tehdä muutoksia ja siitä, miten hankkeita pystytään käytännössä toteuttamaan koronatilanteen pitkittyessä. Kansainvälisen toiminnan näkökulmasta haaste on erityisen suuri. Siirtymäkauden varmistuttua strategiatyötä rahoituskaudelle 2023–2027 on siirretty. Tavoitteena on kuitenkin se, että paikallinen kehittämisstrategia saadaan valmiiksi vuoden 2021 aikana. Strategiatyöhön liittyen on kuitenkin vielä paljon epävarmoja asioita, joiden vahvistumista on käytännössä odotettava. Erityisesti yritysrahoituksen mahdolliset uudet tukimuodot ovat sellaisia, joiden vahvistumista on odotettava, jotta strategian toimenpiteet saadaan yhteensovitettua kaikkien tukimuotojen kanssa. Mahdolliset uudet tukimuodot vaativat myös riittävää resurssointia. Uuteen strategiaan liittyvä paikallisten asukkaiden sitouttaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2021. Koko toiminta-alueen kattavat kyläkierrokset on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2021 yhteistyössä alueen kuntien sekä Maaseudun Sivistysliiton ja Pohjois-Karjalan Kylien kanssa. Kyläkierroksilla markkinoidaan myös siirtymäkauden rahoitusta. Hankerahoituksen näkökulmasta odotamme siirtymäkauden rahoituksen vahvistumista. Alueellamme on paljon hankeaihioita työstön alla. Hanketoimijoita ohjataan ja neuvotaan edelleen hankehakemuksien tekoon liittyen. Koronavuoden jälkeen maksuhakemuksiin on odotettavissa ruuhkaa. Tulemme kontaktoimaan kaikki hanketoimijamme ja ohjaamme heitä maksuhakemusten tekoon liittyen. Tällä pyritään siihen, että maksuhakemukset olisivat mahdollisimman hyvin viimeisteltyjä ja maksuhakemusten käsittely sujuisi jouhevasti ELY-keskuksessa.

strategian suunnittelua7

Uuden strategian suunnittelu pääsi mukavasti vauhtiin.