Pirttijärvi sijaitsee 70 kilometrin päässä Joensuun keskustasta, Tuupovaaran kirkonkylälle matkaa on 15 kilometriä. Ilomantsin pogostalle kertyy matkaa pari peninkulmaa. Katajanokan terminaali sijaitsee 476 kilometrin päässä Pirttijärveltä. Alueen suurin järvi on Eimisjärvi, joka on noin kuusi kilometriä pitkä, kapea kalaisa järvi.
Pirttijärvi on Tuupovaaran itäisimpiä kyliä Ilomantsin rajalla. Pilkekyliä yhdistää Korpiseläntie, joka alkaa Venäjän rajalta Ruhovaarasta ja jatkuu aina Ilomantsin Maukkulaan ylittäen Joensuu-Ilomantsi tien ja jatkuu edelleen Sonkajaan. Venäjän rajalle on alle 20 kilometriä.

Kylätoimijoiden yhteenliittymä

Tuupovaaran Pirttijärven kylä kuuluu Pilkekyliin, joka on viiden kylän yhteinen rekisteröity yhdistys. Se on perustettu vuonna 1999 ja siihen kuuluvat Pirttijärvi, Eimisjärvi, Kokinvaara, Luutalahti, Mannervaara ja Ruhovaara. Kylät yhdistävä nimitys "Pilke" muodostuu nimistä Pirttijärvi, Luutalahti, Kokinvaara ja Eimisjärvi.
Ensimmäinen maininta Eimisjärven asutuksesta on vuodelta 1590 peräisin olevasta savuluettelosta, jonka mukaan Eimisjärvellä oli yksi asuttu ja kolme autiota torppaa. Sodan jälkeisten vuosien myötä väestö lisääntyi kylissä ja väen väheneminen alkoi puolestaan 1960-luvulla. Vuonna 2010 kylän asukasluvuksi tilastoitiin 93 ihmistä, joista puolet oli 30–64 vuotiaita.

Rauniopesä nähtävyytenä

Maitolaiturien lisäksi Pirttijärven kylälle aivan Pirttijärventien varrelle on rakennettu lujaa tekoa oleva kylien yhteinen kohtaamis- ja pysähdyspaikka, Rauniopesä. Tätä paikkaa eivät tuulet heiluttele, sillä Rauniopesä on rakennettu pesän paikalta löydetyistä suurista kivilohkareista. Lohkareet on järjestelty konevoimin kaaren muotoon ja kivien väliin on jätetty ikkunoita pelto- ja järvimaisemaan päin.
Rauniopesässä on järjestetty jo erilaisia kylätapahtumia. Jatkosuunnitelmiakin on - paikkaan suunnitellaan tulipesää sekä katosta. Pesä on kaikille ohikulkijoille ja retkeilijöille avoin taukopaikka, mutta samalla upea paikka esimerkiksi erilaisille esityksille taikka ihan vain lasten kanssa seikkailuun. Kivet on järjestely niin, että paikka on turvallinen vaikka kiipeillä.

Maitolaiturien käyttöastetta lisätty

Kiviä alueella onkin runsaasti. Moreenimaat työntävät joka kevät maamiesten riesaksi kiviä. Pirttijärven alue enimmäkseen korpista yksityisten omistamaa hyväkasvuista metsämaata.
Rauniopesän lisäksi myös maitolaiturit houkuttavat pysähtymään ja kurkistamaan laitureihin sisälle. Pirttijärveläiset suunnittelevat omaan maitolaituriinsa "maailman pienintä kirjastoa", sillä laiturit on tarkoitettu oleskeluun, huilaamiseen ja pussaamiseen. Pääosin talkoilla valmistuneet maitolaiturit ovat lähemmänkin tutustumisen arvoisia. Pirttijärven koulutoimi vuosina 1939–1971. Nykyisin koulu on yksityisomistuksessa.

Kylässä on hyvät metsästsymaat

Eräpirtti on Pirttijärven erän vuonna 1992 valmistunut hirsinen metsästysmaja, jota metsästysseura vuokraa myös seuraan kuulumattomille. Itse metsästysseura perustettiin vuonna 1961. Pienriistan metsästykseen on vuokrattu yli 4000 hehtaaria maata, hirvenmetsästysmaiksi samoin yli 4000 hehtaaria. Majan vieressä on kota, sekin valmistui talkoilla vuonna 2006.

Eimisjärvelle rantatontteja?

Alueella on Niiralanniemen maja Eimisjärven rannalla, jonka nykyinen omistaja on Joensuun kaupunki, aikaisemmin sotaveteraanien virkistyspaikka, jota on vuokrattu tarvitsijoille. Kaupunki aikoo nyt löydä rahoiksi kyläläisten virkistyspaikalla ja aikoo kaavoittaa sen myytäviksi tonteiksi. Kyläläiset ajattelevat, että virkistyskäyttö kärsii. Alueella on myös sodanaikaista puolustuslinjakaivantoa.

Lähteet: maakaista.fi, Raija Tuupanen, Pilkekylät ry, A. M. Tiainen, Tilastokeskus, Joensuun kaupunki, Väestörakenne osa-alueittain ja ikäryhmittäin 31.12.2009

Viikon kylä -ohjelmaa tehdään yhteistyössä YLE Pohjois-Karjalan kanssa

http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala

Pilkekylien kotisivut: http://tuupovaaranpilkekylat.nettisivu.org/

Videot: http://tuupovaaranpilkekylat.nettisivu.org/kylavideot/