Viikon kylä: Värtsilä

Varoitus

JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 84

Viikon kylä: Värtsilä

marraskuu 07, 2012

vartsilapaivat

Värtsiläpäivien aikaan kylätalon pihapiirissä on vilskettä.

YLE Pohjois-Karjalan radio, Värtsilä, Tohmajärvi 13.11.2012

Värtsilä – enemmän kuin kylä

Värtsilä sijaitsee Pohjois-Karjalassa Tohmajärven kunnassa, Venäjän rajanaapurina. Rajavyöhykkeen reuna kulkee paikoin kylätien vierellä. Neljän kilometrin päässä kylän keskustasta on kansainvälinen rajanylityspaikka, Niiralan raja-asema. Matkaa Tohmajärven keskustaan tulee 20 km, Kiteelle 40 km ja Joensuuhun 75 km. Vierailijat on helppo opastaa Värtsilään valtatie 9:ää pitkin, joka kulkee nykyisin Turusta Kuopion ja Joensuun kautta Niiralaan.

Värtsilän viimeiset kaksi vuosisataa ovat erikoisia. Pieni kylä kuului muinoin Tohmajärven pitäjään, se sijaitsi nykyisessä Venäjän Värtsilässä. Saha- ja metalliteollisuuden alkaessa 1830-luvulla kylästä kasvoi Wärtsilä-yhtiön myötä 6500 asukkaan edistyksellinen kunta, joka sitten menetti talvisodan jälkeen sekä tehtaat että valtaosan kunnan pinta-alasta naapurivaltiolle. Suuri osa väestöä muutti työn perässä muualle. Värtsilä liittyi takaisin Tohmajärven kuntaan v. 2005 väkiluvun ollessa 660 henkeä.

Värtsilän taajama on luonnon keskellä

Värtsilä on erikoinen myös maantieteellisesti. Kattilalaakson tasaisella pohjalla on laidun- ja viljelysmaita, laakson reunoilla kohoavat vaarat ja harjut. Kukkovaaran laelta on huikea näköala kauas laakson yli. Patsolanmäeltä näkee vanhaan kylään Venäjän puolelle. Jänisjoki mutkittelee laakson läpi verkalleen ja Sääperinjärvi tarjoaa läheisen kalastuspaikan.

Värtsilän laakso kuuluu kansainvälisesti arvokkaisiin lintualueisiin. Sääperinjärvi ja Uudenkylänlampi ovat valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Suojelualueita ovat kylällä myös Hiidenvaara ja Räykynvaara. Kaikkiaan Natura-alueita on 522 hehtaaria. Laaksossa eletään sovussa luonnonsuojelun kanssa.

Värtsilän taajamassa maaseutu ja luonto ovat vastassa ovella. Muuttolinnut pysähtyvät sankoin joukoin laakson pelloille asutuksen läheisyyteen, metsäkauriit loikkivat pihoille, susihukkanen tai karhukin voi vierailla ikkunan alla. Valkoselkätikkojen rummutus ja lehtopöllön ääni kantautuu kevättalvella kauas. Kesäisin laaksossa kaikuu kaulushaikaran ja ruisrääkän ääni.

Värtsiläläisillä on vahva identiteetti

Erityistä Värtsilässä on "värtsiläinen henki". Värtsilästä on tullut vahva käsite. Entisen kunnan rajojen mukaan kylää ja seutua kutsutaan Värtsiläksi. Värtsilässä asuva unohtaa mainita, että oikeastaan onkin tohmajärveläinen. Harva uudisasukas tietää, että alkuperäistä maarekisterikylää on vain hippunen Sääperin pohjoispuolella. Nykyinen kyläkeskus on oikeasti Uusikylää, joka taasen uudisasukkaille on tuntematon kylännimi.

Värtsilä on kokenut monia vaiheita, viimeisimpänä kuntaliitoksen jälkeinen palvelujen lakkautuminen ja kyläkeskustan hiljentyminen. Muutoksessa eletään mukana, entinen terveyskeskus, osuuspankki ja kirjasto ovat muuttuneet uusien asukkaiden kodeiksi. Värtsilässä on vielä oma kyläkoulu, Niiralassa on lähellä postipalvelut, käsiapteekki, sekä pieni kauppa huoltoasema-ravintolan yhteydessä. Ostosmatkoilla käydään myös Venäjän puolella.

Kylällä on paljon yhteisötoimintaa. Entinen kunnantila on nykyisin lähes kokonaan kylän käytössä. Värtsilän Pitäjäyhdistys hoitaa kylätaloa (entinen kunnantalo), jossa on monipuolisia toimintoja, kokous- ja kerhotilaa, minikirjasto, nettipisteet, toimisto ja arkistotilaa. Vanhan kunnan navetan vintillä on Värtsilän Kesäteatterin tunnelmalliset näytelmätilat. Lukuisat yhdistykset järjestävät toimintaa ja tapahtumia, tai huolehtivat turvallisuudesta kuten palomiesyhdistys Värtsilän Palohaka.

Tunnettuja vuotuisia tapahtumia ovat heinäkuussa pidettävät Värtsiläpäivät, syksyinen markkinatapahtuma Rajanryssäys, Sääperin joukkuepilkki pitkäperjantaina, ja ilmojen salliessa kevättalvinen Värtsilän laturetki. Musiikkiesityksiä on järjestetty yhteisesti naapurimaan kanssa. Tänä vuonna toteutuu toisen kerran Joulu alkaa rajalta -tapahtuma, yrittäjien ja 9-tien kehittämishankkeen järjestämänä yhteistyössä venäläisten kumppanien kanssa.

Tiesitkö tämän Värtsilästä?

Värtsilä on ollut pieni kylä Tohmajärven pitäjässä. Se kasvoi teollisuuden myötä, oli itsenäisenä kuntana 85 vuotta (1920-2005), kunnes väkiluvun vähetessä liittyi takaisin Tohmajärven kuntaan. Vuonna 1939 Värtsilän väkiluku oli 6500, kuntaliitoksen aikaan enää 660.
Tohmajärven kunta otti käyttöön Värtsilän vaakunan kuntaliitoksessa.
Wärtsilä-yhtiö on perustettu Värtsilässä vuonna 1834, vanhat rautatehtaat sijaitsevat Venäjän puoleisella kylällä.
Aitoa vanhaa Värtsilän maarekisterikylää on todellisuudessa vain pieni alue Sääperinjärven pohjoispuolella.
Värtsilän seudun suurimmat työnantajat liittyvät rajatoimintaan: Rajavartiolaitos, Suomen Tulli ja Huolintapalvelut.
Värtsilässä on laajalti luettu verkkolehti VÄRTSI, jossa julkaistaan Värtsilään ja lähiseutuun liittyviä uutisia ja kirjoituksia. Verkkolehteä toimitetaan vapaaehtoisvoimin.
Keski-Karjalan korkein kohta, Anninvaara (202 m) sijaitsee muutaman kilometriä kylältä luoteeseen.
Värtsilän lintulaakso on kansainvälisesti merkittävä muuttolintujen levähdysalue. Parhaina vuosina tuhansien hanhien parvet aaltoilevat kylän pelloilla.
Lintulaaksossa tapaa harvinaisia lajeja muuttoaikoina. Siperiankurppa aiheutti tietämättään uutismylläkän ja lintuharrastajien vyöryn eksyessään Värtsilän pelloille kesällä 2008.