Viikon kylä: Leppälahti Liperistä 12.11.2013
Leppälahti sijaitsee Liperin ja Heinäveden välisen seututie 476:n varrella. Leppälahdelta on Liperin kirkonkylälle noin 15 kilometriä, ja se sijaitsee Oriveden rannalla. Leppälahden kyläyhdistys ry. pyrkii edistämään kyläläisten yhteistä tekemistä ja viihtyvyyttä. Yhteistyökumppaneina ovat Leppälahden Erämiehet ry. sekä Liperin kunta. Maamiesseuran ja Leppälahden Uskalluksen ns. seurojentalo siirtyi kyläyhdistyksen omistukseen em. seurojen lakkautettua toimintansa vuonna 2008. Kyläyhdistys jatkaa Uskalluksen toimintaa lähinnä kunto- ja harrastusliikunnan osalta. Yhteiselle tilalle oli tarve, koska kylän alueen viimeinen koulu lopetettiin v. 2002. Leppälahden alueella toimi 1950-luvulla jopa viisi koulua yhtä aikaa, tosin yksi vuokratussa maalaistalossa.
Historiaa
Leppälahti on yhdessä Kaatamon kanssa kuulunut hallinnollisesti Savoon aina 1800-luvun puoliväliin asti. Rajanveto on alueelle historiallisesti tuttua: Heikki Kirkisen mukaan Ruotsin ja Venäjän raja kulki 1500-luvun alkupuolella Leppälahdesta Suureenjärveen ja mahdollisesti Kytöojan suulta Petrumanjärveen. Leppälahti ja Kaatamo oli kuitenkin merkitty vuonna 1561 Savon maantarkastuskirjaan omiksi jakokunnikseen, minkä perusteella Ruotsi vaati valtakunnanrajaa vedettäväksi Onkisalmen läpi Heposelälle ja vasta Ristinpohjasta Korpijärven läpi.
Kirjallisten lähteiden mukaan Kaatamon – Leppälahden alueella oli vuonna 1623 ainakin kolme taloa asukkainaan Olli Kolehmainen, Heino eli Heikki Karvinen ja Eero Lavikainen. Heillä kaikilla oli hevonen, minkä lisäksi Kolehmaisella oli viisi, Karvisella neljä ja Lavikaisella kaksi lehmää sekä jokaisella myös pienkarjaa. Vuonna 1635 Sulkavalta Leppälahden alueelle muutti Antti Tahvonpoika Mononen. Karvisia asui tuolloin kahdessa talossa, ja vuoteen 1650 tultaessa myös Monosia oli jo kahden talon verran. Uudisasukas Hannes Heikinpoika Silvennoinen asui myös alueella. Vuonna 1656 syttynyt Venäjän –sota johti kaikkien alueen kahdeksan talon polttamiseen vuonna 1657. Vuonna 1664 pidetty Savon maantarkastuksen mukaan alueella asui kuitenkin edelleen samoja sukuja kaikkiaan viiden talon verran. Näistä kolme oli Kaatamon jakokunnassa ja Leppälahdessa kaksi, Heikki Paavonpoika Kolehmainen Nilkanniemessä ja Tahvo Antinpoika Mononen Nilkanlahdessa noin puolen peninkulman eli parin kilometrin päässä toisistaan. Leppälahdessa oli tuolloin yli neljän hehtolitran kylvöala vuosittain Petäjäjärvellä, Suurenjärven päässä, Paljakkamäessä ja kotipalstoilla. Kalavesiä pidettiin kohtalaisina eli keskimääräistä parempina maantarkastuskirjan muihin mainintoihin verraten.
Liperin luterilainen kirkkopitäjä perustettiin 1630 -luvulla ja Kaatamon ja Leppälahden asukkaat siirtyivät sen jäseniksi yli lääninrajan. 1600 –luvun jälkipuoliskolla alueella oli viisi taloutta. Vuonna 1706 Leppälahdessa oli kolme Monosten savua. (Lyhennelmä Kotiseutu-Uutisissa 29.4.1982 julkaistusta Dos. Veijo Saloheimon kirjoittamasta tekstistä)
Yritystoimintaa Leppälahdella
Leppälahdella toimii Liperin Höyläämö, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin. Liperin Höyläämöllä on pitkät perinteet. Toiminnan juuret vievät aina 1950-luvun Liperin Leppälahteen, jossa Pulkkisen veljekset työskentelivät sahausmiehinä liikkuvassa kenttäsahausyksikössään. Perinnettä jatkoi Asko Pulkkinen, joka perusti Leppälahden Höyläämön ja laajensi sahaustoiminnan höyläämöksi. Perheyritykseksi kasvaneessa Liperin Höyläämössä toteutettiin ensimmäinen, itse suunniteltu pintakäsittelylinja vuonna 1989. http://www.liperin.fi/
Erikoispuu Parkkinen Oy on perheyritys, joka suunnittelee ja valmistaa lauteita, jakkaroita ja muita saunaan liittyviä puutuotteita. www.erikoispuu.fi
Itä-Suomen Ovi Oy maahantuo, myy ja asentaa laadukkaita Ryterna - autotallin lamellinosto-ovia, sivu- ja käyntiovia sekä teollisuusovia. http://www.ita-suomenovi.fi/
Parren Peti ja Puuro tarjoaa aamiaismajoitusta vanhassa Malilan maatilan pihapiirissä ja vuokraa mökkejä lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa. Yrittäjä Raija Albertilla on myös mehiläistarha, joka tuottaa "Lammun Lumo" -luomuhunajaa. http://www.lammu.fi/
Jorma ja Sari Pitkäsen Jorsakin kennel kasvattaa pienimuotoisesti harmaita norjanhirvikoiria ja länsigöötanmaanpystykorvia sekä harrastaa koira- ja erätoimintaa www.jorsakin.fi
Lisäksi kylällä on Ari Heiskasen villisikayritys, monialayrittäjä Mikko Hartikainen, sahuri Jorma Mononen, maa-ainesta, koneurakointia ja kuljetuspalvelu Ilmari Pulkkinen, koneurakointia ( mm. kaivurilla) Kalevi Soikkeli... muitakin pienempiä ja sivutoimisia yrittäjiä löytyy alueelta lisää.
Pitkän linjan erätoimintaa
Huhtikuussa 1960 Leppälahden seurojentalolle kokoontui 30 metsästyksen harrastajaa ja he päättivät perustaa Leppälahden Erämiehet - nimisen yhdistyksen. Ensimmäiset naisjäsenet liittyivät yhdistyksen jäseniksi 1976, sittemmin perustettiin naisjaosto. Reino Mononen suunnitteli lahtivajan ja takkatuvan, joka rakennettiin talkoovoimin, kyläläisten osin lahjoittamasta puutavarasta kesällä 1982. Jäsenmäärän kasvaessa takkatupaa laajennettiin 1989. Samana vuonna metsästettiin siihen mennessä suurin hirvisaalis, 82 hirveä. 1980 –luvulla hirvenhiihdon ja –juoksun harrastus kasvoi, ja Leppälahden Erämiesten edustajia on ollut menestyksekkäästi SM-tason kisoissa saakka – keulakuvana henkilökohtaisia Suomen mestaruuksia ja joukkuemestaruuksia voittanut Eila Mononen. Seuran toiminta painottuu nykyisin metsästykseen, riistanhoitoon sekä kilpailu- eli kenneltoimintaan.
Tiesitkö, että...
• Leppälahden Uskalluksen tunnetuin urheilija on ollut keskimatkojen juoksija Pirjo Vihonen (nyk. Ståhlberg).
• Leppälahdessa pesii varmasti 40, todennäköisesti 49 ja mahdollisesti 16 lintulajia. Ruutu 692:361, Liperi Leppälahti (yht. 105).
Lähteet:
https://www.facebook.com/pages/Lepp%C3%A4lahden-kyl%C3%A4-Liperi/142503035811379
http://www.leppalahdeneramiehet.fi/128323251
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4lahti_%28Liperi%29
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/692:361
Viikon kylä –ohjelmaa tehdään yhteistyössä YLE Pohjois-Karjalan kanssa.