Sydän sykkii kylillä

9.12.2021 Jaana Parkkinen
Erilaisia arjen taitoja on mukavampi harjoitella porukalla Erilaisia arjen taitoja on mukavampi harjoitella porukalla Eeva Kröger

Naapuriapu. Mitä se oikeastaan on? Huolenpitoa, kuulumisten kysymistä, asiointiapua, lämpimiä leivonnaisia, lastenhoitoapua. Tätä ja paljon muuta. Naapuriapu on muuttunut ajassa, mutta yhtä kaikki kyse on pohjimmiltaan välittämisestä.

Pohjois-Karjalan Sydänpiirin Kylän Syke -hanke on lähtenyt etsimään ja koostamaan naapuriavun malleja ja mahdollisuuksia Pohjois-Karjalan kyliltä. Tavoitteena on kehittää organisoitua vapaaehtoistoimintaa ja jakaa hyviä käytänteitä.

Pitkän linjan kylä- ja turvallisuustoimija

Hanketta vetävän Eeva Krögerin sydän sykkii kylille. Hän on kiertänyt kylillä useita vuosia, niin vapaaehtois- kuin turvallisuustoiminnan puitteissa.

- Olen menettänyt sydämeni kylätoiminnalle, Kröger huokaisee.

Kröger toimi aiemmin turvallisuuskoordinaattorina Turvaa maaseudulle -hankkeessa, jossa perustettiin Pohjois-Karjalan kylille pelastusryhmiä toimimaan pelastustoimen tukena. Krögerin tavaramerkiksi muodostui hankkeen aikana koulutusautoksi muutettu entinen ambulanssi, jolla Kröger kiersi kylien tapahtumia.

Eeva Kröger näkee itsensä kiertämässä kylillä niin kauan kuin työuraa on jäljellä. Ja uskoo jatkavansa kylävierailuja senkin jälkeen. Hankkeelle hän toivoo jatkoaikaa, että aloitettua työtä saataisiin jatkettua ja jalostettua. Tuen hankkeelle on myöntänyt Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Henkilö harjoittelee elvytystä elvytysnukella

Kuva: Eeva Kröger

Kyläillassa kerrotaan huolet ja ilot

Tänä päivänä ei voi olla puhumatta koronasta ja sen vaikutuksista. Kyläillat ja kokoontumiset ovat hiljalleen alkaneet syksyn aikana. Ihmisiä on liikkunut kyläilloissa ennätysmääriä. Kyläläisillä on tarve tulla kohdatuksi ja jakaa iloja ja suruja. Olisiko naapuriapuringistä helpotusta myös yksinäisyyteen?

- Työssäni tärkeintä on kohdata ihminen ja kuunnella häntä, Kröger toteaa.

Se on tämän työn suola ja kuuntelemisen tärkeys näkyy erityisesti tässä ajassa, Kröger jatkaa. Kyläkohtaamisissa on myös esitetty toive kylien omista koronaexit-suunnitelmista. Kröger on myös huomannut, että yhteishenkeä on kylillä nyt selvästi enemmän.

Turvallisuus on kokoava teema

Kyläturvallisuus on osa kylien hyvinvointia. Kylän Syke -hankkeen myötä kylille on jaettu tietoa ja käytännön valmiuksia terveyteen, asumiseen, turvallisuuteen, varautumiseen, tapaturmien/onnettomuuksien ehkäisemiseen sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

- Olemme rohkaisseet kyliä koostamaan kylän turvallisuus- ja varautumissuunnitelman tai -kortin, jota voisi sitten jakaa vaikka uusille asukkaille, Kröger vinkkaa.

Pohjois-Karjalan Kylät ry:n verkkosivuille on koottu tietoa kyläturvallisuudesta ja arjen turva-asioista. Sivuilta löytyy myös Kyläturvallisuussuunnitelma-pohja, joka on vapaasti käytettävissä.

Arjen turva ja varautuminen ovat keskeinen osa naapuriapua. Hankkeen myötä monella kylätalolla on ryhdytty kokoamaan varautumiskalustoa, kuten vesikanistereita. Monelle kylätalolle on toivottu myös defibrillaattoria eli sydäniskuria.

Kuvassa henkilö neuvoo toista henkilöä laitteen käytössä

Kuva: Eeva Kröger

Yhteisellä asialla

Kylän Syke -hanke on herättänyt ajatuksia ja koonnut eri toimijoita yhteen. Monet uudet tahot ovat kiinnostuneet toiminnasta.

- Niin se vaan on, että kun asia on yhteinen niin eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen, Kröger pohtii.

Mukaan ajatusten vaihtoon toimivista käytänteistä ovat lähteneet niin seurakunnat, metsästysseurat, kunnat kuin kyläkauppiaat. Kyläiltojen ja tapahtumien myötä uusia toimintatapoja onkin löytynyt. Toimivaksi on todettu niin WhatsApp-ringit kuin hätämajoituksen tietojen kokoaminen.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä niin yhdistysten kuin eri viranomaisten kanssa. Monet kunnat ovat kaivanneet kylille yhteyshenkilöitä, joiden kanssa yhteistyötä olisi helppo hoitaa. Suuri merkitys kunnille on myös sillä, että kylät ovat omavaraisia ja valmistautuneita. Naapuriavun määrää ja laatua voidaan kehittää koko ajan ja mukaan olisi tärkeä saada erilaisia toimijoita kehittämään yhteistä tavoitetta.

Tulevaisuuden naapuriapu

Kun yhteiskuntaa kohtaa kriisi niin keskeisissä ja kriittisissä ammateissa työskentelevien mahdollisuudet tehdä töitä turvataan. Voisiko naapuriapu toimia myös niin?

- Naapuriapu voisi turvata myös kriittisen avun pääsemisen kohteeseen pitämällä tiet auki olosuhteista riippumatta. Naapuriavusta voisi olla tukea myös omaishoitajille, pohtii Kröger.

Myös etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, mutta tietävätkö monipaikkaiset asukkaat mistä voi kysyä auraajaa pihatielle tai kuka korjaisi rikki menneen polkupyörän? Voisiko naapuriapu olla muuttuvaa ja vastavuoroista? Moni tarvitsee sähköistyvässä maailmassa digiapua. Etätöitä tekevä insinööri voi esimerkiksi neuvoa naapuria sähköisen asioinnin tai laitteiden tietoturvan kanssa ja eläkeläisisäntä voisi käydä auraamassa traktorillaan pihatien pahimpien lumimyräköiden jäljiltä.

Maaseudulla naapuriapu ei ole uusi asia. Naapureihin on luotettu jo iät ajat. Monelle jo tieto siitä, että apua on saatavilla, tuo turvallisuuden tunteen. Kootulla tiedolla tehdään monen maaseudun asujan olosta vieläkin mukavampaa.

Jaana Parkkinen

Jaana Parkkinen

Sisällöntuottaja
Joensuun seudun Leader -yhdistys