Elämä potkii päähän ja tuntuu, että ahdistaa. Talous- parisuhde- tai muita huolia kohtaa meistä jokainen jossakin elämän vaiheessa. Mutta kuka silloin kuuntelee, kun tulee tarve, että asioista täytyisi päästä puhumaan?

Maaseudun tukihenkilöverkko on toiminut maaseudun kuuntelijana jo 25 vuotta. Nykyisin toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista. Verkon toimintamalli perustuu Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilötyön toimintamalliin, jonka perusmallista on kehittynyt Maaseudun tukihenkilöverkon oma kaksiportainen toimintamalli.

Verkon tukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tuntevat maaseudun erityisolosuhteita ja maaseutuyrittämisen haasteita. Keskustelut käydään luottamuksella, toisiaan kunnioittaen ja anonyymisti.

Haloo, kuuntelen… myös rivien välistä

Kesälahdella asuva Päivi Pennanen on toiminut Maaseudun tukihenkilöverkostossa jo 15 vuotta. Pennanen muistelee kiinnostuneen toiminnasta nähtyään lehti-ilmoituksia tukihenkilöverkosta Maaseudun Tulevaisuudessa. Häntä on aina ollut kiinnostanut psykologiasta ja ihmisen käyttäytymisestä.

Päivi Pennanen päätti liittyä mukaan tukihenkilöksi nelikymppisenä omien kokemustensa kautta. Päivi Pennanen sairasti itse keskivaikean masennuksen ennen kuin liittyi mukaan toimintaan ja kertookin, että monilla vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on omakohtaista kokemusta mielenterveyden asioista sekä monista erilaisista ihmisen elämässä eteen tulevista kriiseistä. Pennanen pohtii, että myös kokemus olla kuurojen vanhempien lapsi maaseudulla on johdatellut häntä tukihenkilöksi. Omakohtaisen kokemuksen kautta Pennanen on herkistynyt myös kuuntelemaan muita ja antautuu herkemmin syvällisille keskusteluille.

- Olen ollut aina herkkä ihminen. Olen myös herkkä kuulemaan keskusteluista ihmisten kanssa, että kaikki ei ole hyvin. Lukemaan niin kuin rivien välistä, Pennanen pohtii.

Päivi Pennanen on itsekin ollut viljelijä ja toiminut sukupolvenvaihdoksen jälkeen maaseutuyrittäjänä. Päivi Pennanen pitää erityisen tärkeänä, että toiminta on ja koetaan matalan kynnyksen palveluna. Aikaa ei tarvitse ennalta varata. Tukihenkilö ei kuitenkaan aina ole välttämättä saavutettavissa joka hetki.

- Jos en vastaa puhelimeen niin kannattaa jättää viesti, sillä meillä ei ole päivystysaikoja vaan teemme tätä työtä oman elämän ohella, Pennanen vinkkaa.

Pennanen kokee, että yksi haaste vapaaehtoistyössä liittyykin puhelimeen. Puhelinmyyjät ja salaiset numerot aiheuttavat paljon työtä, kun numeroita joutuu tarkistamaan. Senkin vuoksi Pennanen rohkaisee laittamaan viestiä myös vaikka ennakolta.

Maailma muuttuu, mutta keskustelu ei unohdu

Vapaaehtoistyö tukihenkilöverkon aluevastaavana on Päivi Pennaselle antoisaa, mutta työ vapaaehtoisena voi olla myös raskasta. Pennanen huolehtii omasta hyvinvoinnistaan liikkumalla. Suunnistus on Pennasen lempilaji.

- Suunnistaminen esimerkiksi iltarasteilla on päännollausta parhaimmillaan, Pennanen kertoo.

Tukihenkilöt käyvät keskenään myös purkukeskusteluja ja saavat työn- ja ryhmäohjausta. Tukihenkilöt kokoontuvat säännöllisesti yhdessä kouluttautumaan ja virkistäytymään. Pohjois-Karjalan alueella koulutettuja tukihenkilöitä on tällä hetkellä 14.

Vastaan voi tulla rankkojakin aiheita ja keskusteluja. Tukihenkilöt on koulutettu ohjaamaan asiakkaita myös eteenpäin muiden palvelujen piiriin. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat terveydenhuolto ja kolmas sektori. Erityisesti Pennanen mainitsee jo päättyneen MTK Pohjois-Karjalan Vipuvoimaa viljelijälle -hankkeen sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektin.

Toiminta painottuu maanviljelijöihin ja maaseudun asukkaisiin, mutta keneltäkään ei kysellä asuinpaikkaa. Pennanen on saanut palautetta, että on helpompi puhua ihmiselle, joka tietää millaista maataloustuottajan työ on.

Korona aika on näkynyt toiminannassa, mutta ei tukisuhteiden määrässä.

- Suorat yhteydenotot ovat jopa vähentyneet koronan aikana, Pennanen pohtii.

Vapaaehtoisten tukihenkilöiden toimintaa ja verkostotyötä korona on supistanut, kun yhteisiä tapaamisia, kokoontumisia ja vierailuja on jouduttu perumaan ja siirtämään tulevaisuuteen. Aluevastaavana Pennanen huolehtii oman alueensa tiedottamisesta, raportoinnista ja tukihenkilöiden välisestä yhteydenpidosta.

Henkisen hyvinvoinnin hoitaminen on tärkeää

Vastaus kysymykseen millaisia neuvoja Pennanen antaisi ihmisille henkisen hyvinvoinnin tueksi tulee nopeasti. Pennanen haluaa korostaa mielenterveyden hoitamista ja itsetuntemusta.

- Itsetuntemus on kaiken A ja O, täytyy oppia mikä on itselle hyvästä ja mikä pahasta, Pennanen sanoo.

Pennanen näkisi mielellään, että ihmiset oppisivat vahvistamaan ja hoitamaan itseään. Mielenterveyden ylläpitäminen on samanlaista kuin fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäminen, melkein jopa tärkeämpää. Masennus voi hiipiä elämään, jos merkkejä ei ehdi ajoissa tunnistaa.

- Toivoisin, että ihmiset eivät ajattelisi niin paljon ulkoapäin tulevia paineita. Ne lisäävät pahoinvointia, Pennanen kertoo ja jatkaa, että ulkopuoliset paineet sairastuttivat hänetkin aikoinaan eikä niiden vaikutusta mieleen voi vähätellä.

Verkko toimii monella tapaa

Maaseudun tukihenkilöverkko toimii myös verkossa eli sähköisten palvelujen kautta. Tukinet-palvelu tuotetaan yhteistyössä Mieli ry:n kanssa. Tukinetissä on kahdenkeskisen keskustelun lisäksi tarjolla erilaisia keskustelualustoja ja tukiryhmiä niin iän kuin aihepiirin perusteella. Yhtenä esimerkkinä Ylpeet landet! -ryhmä, joka on tarkoitettu nuorille aikuisille.

Tukinet on tukihenkilön tavoin matalan kynnyksen palvelu, josta saa luotettavasti ja turvallisesti apua elämän eri ongelma- ja kriisitilanteissa. Yhteyttä voi ottaa anonyymisti itselle sopivana ajankohtana.  

Tutustu Maaseudun tukihenkilöverkkoon ja sen toimintaan osoitteessa: https://tukihenkilo.fi/

Tukihenkilöverkon löydät myös Facebookista: https://www.facebook.com/maaseuduntukihenkiloverkko

Tutustu Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektiin osoitteessa: https://www.mela.fi/maatalousyrittajat/valita-viljelijasta/