Ei sitä aina tiedä aloittaessaan, kuinka ajankohtaiseksi jokin asia muodostuu. Pohjois-Karjalan Martat ry:n MURU – Muonitusosaamisen vahvistaminen kylillä -hanke on vastannut toiminnallaan myös varautumishaasteisiin, vaikka hanke alkoikin ihan muissa merkeissä. Hankkeella vahvistetaan kyläruokailujen järjestäjien yhteisöllisyyttä ja lisätään muonitusosaamista Pohjois-Karjalassa. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Karjalan ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta.
Tiina Anola-Pukkila Pohjois-Karjalan Martoilta koordinoi MURU -hanketta
Kuva: Jaana Parkkinen
Koulutusta ja tiedonjakoa
Onko suurten juhlien tarjoilujen pohtiminen aiheuttanut joskus päänvaivaa? MURU -hankkeella tuotetaan koulutusta ja jaetaan tietoa suurten ruokailumäärien suunnitteluun ja valmistamiseen jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa.
Kyläjuhlat, rantakalailta vai varautumista tulevaan? Hankkeen myötä moni henkilö on saanut koulutusta esimerkiksi kenttäkeittiön käyttöön ja suurempien joukkojen muonitukseen. Tiedon- ja taidonsiirrosta hyötyvät monet. Vapaaehtoisille suunnatuissa muonituskoulutuksissa osaamista siirretään uusille toimijoille ja saatetaan yhteen eri järjestöjen osaajia.
- Kenttäkeittiö-koulutuksiin toivoisin vielä mukaan uusia kasvoja ja etenkin nuorempia toimijoita, kertoo Pohjois-Karjalan Martat ry:n kotitalousasiantuntija Tiina Anola-Pukkila.
Herättäjäjuhlien kahvitus sujui talkooporukan ja MURU -hankkeen yhteistyöllä
Kuva: Pohjois-Karjalan Martat
Moni kulutuksiin osallistuneista on kiinnostunut reseptiikasta ja luvassa onkin ”muonitusreseptejä” jaettavaksi. Suunnitelmissa on julkaista hankkeen verkkosivuille helposti toteutettavia ja muunneltavia reseptejä isoimmille annosmäärille, sekä erilaisia annos/määrätaulukoita helpottamaan ateriasuunnittelua.
Lähiruoka-ajattelu on myös vahvana osana hanketta. Hankkeen kanssa on päästy toteuttamaan monenlaisia tilaisuuksia ja teemoja, joissa lähiruokateema on kulkenut mukana.
- On harjoiteltu hälytys- ja kenttämuonitusta, kotivara-teemaa, varautumista, Teuva-keitin koulutusta on tulossa ja haettu koulutusta myös muualta päin Suomea, listaa Anola-Pukkila.
MURU -hanke oli mukana esimerkiksi 7.2. Varautumispäivänä Joensuun torilla, jossa tarjottiin kasvishernekeittoa ja samalla koulutettiin Marttakeskuksen väkeä kenttäkeittiön saloihin. Suuren suosion saavuttaneen kasvishernekeiton ohjeen voit napata talteen tämän jutun lopusta.
Varautumispäivä 7.2.2023 Joensuun torilla
Kuva: Tommi Korhonen
Varautumista harjoitellaan
Kenttäkeittiöt ovat oiva tapa tehdä ruokaa suuremmalle tapahtumapoppoolle, mutta maailman tapahtumien myötä kenttäkeittiöistä on tullut osa varautumissuunnittelua. MURU -hanke toimii tiiviissä yhteistyössä pelastus- ja maanpuolustustahojen kanssa. Hankkeella on osallistuttu myös erilaisiin harjoituksiin.
- Hankkeen pääpaino on kylätarjoiluissa sekä juhlien ja tapahtumien osaamisessa ja valmiusosaaminen tulee siinä sivussa, kertoo Anola-Pukkila.
Keväällä, toukokuussa MURU -hanke on mukana SAR POKA 2023 -harjoituksessa pitämässä kenttämuonitusharjoitusta. Yhteistoimintaharjoitus pidetään Joensuun Hasaniemessä yhdessä mm. MPK Savo-Karjalan maanpuolustuspiirin, SPR Savo-Karjalan piirin, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Itä-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Harjoitukseen kannattaa ehdottomasti osallistua, jos haluaa käytännön kokemusta ruuanvalmistuksesta kenttäolosuhteissa.
MURU -hankkeen tulevia tapahtumia
19.4.2023 Martta kahvittaa ja muonittaa -koulutus, Teams etäyhteys
20.4.2023 Muonitus- ja kahvitusjärjestäjän osaamispakki, Tähtikallio, Tähtitornintie 3, Jakokoski
25.4.2023 Muonitus- ja kahvitusjärjestäjän osaamispakki, Rantapirtti, Kantosyrjäntie 5, Kitee
13.5.2023 SAR POKA 2023, kenttämuonitusharjoitus, Hasaniemi, Joensuu
27.5.2023 Kenttäkeittiöharjoitus, Pyytivaaran Pyytikota, Pyytivaarantie 37c, Kontiolahti
Muru -hankkeen koulutukset löydät Marttojen tapahtumakalenterista tai lisätietoja voi kysyä sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tiina Anola-Pukkila muistuttaa vielä, että hankkeella on melkein vuosi toiminta-aikaa.
- Jos kylillä tai yhteisöissä nousee esille tarvetta koulutukselle tai muulle toiminnalle hankkeen puitteissa niin kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä, Anola-Pukkila vinkkaa.
Tutustu MURU -hankkeeseen Pohjois-Karjalan Marttojen verkkosivuilla.
Ja loppuun vielä aiemmin luvattu muonitusohje, olkaa hyvät!
KASVISHERNEKEITTO kenttäkeittimessä 300 annosta à 3 dl
20 kg herne, kuivattu
45 l vesi
noin 10 l vesi
0,018 kg musta/maustepippuri, kokonainen
5 kg palsternakka, tuore
0,4 l rypsiöljy
5 kg kuutioitu porkkana, pakaste
2,5 kg hienonnettu sipuli, pakaste
0,6 kg kasvisliemi
3 kg sinappi
0,100 kg sipulijauhe
0,036 kg meirami
0,405 kg suola
vettä tarvittaessa
1. Huuhdo herneet huolellisesti vettä vaihtaen ja laita likoamaan noin 45 litraan kylmää vettä. Liota herneitä yön yli jääkaapissa tai muualla viileässä paikassa.VINKKI: Martoilla oli käytössä yhdeksän 10 litran kannellista sankoa herneiden liotusta varten.
2. Kuori ja kuutioi palsternakat pieniksi, lisää öljyä ja suolaa. Paahda palsternakat uunipellillä 225–250 asteessa, jotta ne saavat hieman väriä. Sekoita paahtamisen välillä. Lopun öljyn voi säästää lorautettavaksi keittoon, jotta saadaan pehmeitä rasvoja.
3. Laita liotetut herneet liotusveden kanssa pataan ja lisää tarvittaessa vettä. Lisää pippurit. Anna kiehua rauhallisesti noin pari tuntia. Sekoita välillä ja muista pitää tuli tasaisena. Lisää kasvisliemi ja kasvikset. Tarkkaile veden määrää ja lisää tarvittaessa. Mausta keitto meiramilla, sinapilla, suolalla ja halutessasi sipulijauheella. Sekoita ja maistele.
Tarkista kenttäkeittimen mittatikulla keiton määrä. 300 ruokailijalle 90 litraa on hyvä, kun jaetaan 3 dl annoksia.
Kasvishernekeiton keittämisessä kenttäkeittimellä menee aikaa tulien teosta valmiiseen keittoon noin 3,5–4 tuntia. Eli vähintään neljä tuntia ennen tarjoiluaikaa pitää aloittaa, jotta ehtii siirtää keiton lämpöastioihin ennen tarjoilua.
Resepti: MURU-hanke, Pohjois-Karjalan Martat, Tiina Anola-Pukkila