Projektiyhteiskunta ja sen välineet - erilaiset kehittämisohjelmat, haut ja projektit – ovat alkaneet yleistyä Venäjän maaseudulla. Nykyään monet paikalliset toimijat kamppailevat ohjelmien rahoituksesta. Hakuja kutsutaan kilpailuiksi. Usein onnistumisen kriittiseksi tekijäksi nousee riittävän omarahoituksen hankkiminen. Vaikka Laatokan Karjalan maaseudullakin on muutamia kokeneita kehittämisryhmiä ja järjestöjä, valtaosalle ohjelma- ja projektiperustainen kehittämistyö ovat uutta ja outoa. Kotkatjärven Elävä kylä -yhdistys on esimerkki aktiivisesta kehittäjästä. Suomalais-venäläisen Leader-yhteistyön tulosten jälkiä näkyy myös Laatokan rannalla - Läskelässä ja Aunuksen Ilinskyssä.
Yhteiskunnallinen murros synnytti Elävä kylä -yhdistyksen
Toukokuun lopulla joukko Joensuun seudun Leaderin väkeä kävi tutustumassa Elävä kylä -yhdistyksen toimintaan 1500 asukkaan Kotkatjärvellä, Aunuksen piirissä. Puheenjohtaja Aleksei Andreiko kertoi, että yhdistyksellä on ollut 12 vuoden aikana 30 projektia kansalaistoiminnan, liikunnan, kulttuurin ja koulutuksen aloilla. Yhdistyksen perustajia ovat olleet paikalliset opettajat, lääkärit, kulttuurialan toimijat ja aktiiviset asukkaat. Perustamisen taustalla on ollut Neuvostoliiton romahtaminen ja Venäjän 1990-luvun yhteiskunnallinen murros. Kotkatjärvellä murros tarkoitti turkissovhoosin lopettamista ja työpaikkojen häviämistä, palkkojen ja eläkemaksujen keskeytymistä, poismuuton kiihtymistä ja negatiivista väestökehitystä sekä sosiaalipalveluiden heikentymistä.
Elävä kylä -yhdistyksen pj. Aleksei Andreiko (vas.) ja Kotkatjärven paikallishallinnon johtaja Vladimir Smirnov
Yhdistys kokoaa toimijoita ja hankkii projektirahoitusta
Elävä kylä -yhdistys on saanut koottua paikallisia toimijoita yhteen ja sillä on ollut taitoa hankkia ulkopuolista projektirahoitusta. Yhdistys on vastannut lähiseudun aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Kotkatjärven koulusta on rakennettu yhteinen toimintakeskus lapsille ja aikuisille. Aikoinaan koulun yhteyteen perustettiin tuotantoyritys, joka kasvatti muun muassa perunoita ja korjasi kodinkoneita. Teatterikerho ja kuoro ovat esimerkkejä vahvasta kulttuuritoiminnasta. Ne esiintyvät venäjäksi ja livvin karjalaksi. Yhdistys tekee yhteistyötä myös asukastuvan kanssa. Asukastupa on eri-ikäisten asukkaiden ja päättäjien kohtaamis- ja keskustelupaikka.
Olga Nikitina on Kotkatjärven koulun karjalan kielen opettaja
Kotkatjärven työpaikoista ja tulevaisuuden näkymistä
Paikallisen kehittämisen haasteena on työpaikkojen vähäisyys, minkä takia nuoret muuttavat kaupunkeihin. Julkinen sektori on edelleen merkittävä työllistäjä Kotkatjärvellä: koulu, tienhoitopiste, posti, palokunta, metsänhoitopiiri ja paikallishallinto. Paikkakunnalla toimii 18 pienyritystä. Koulu ja kalankasvattamo ovat suurimpia työllistäjiä. Paikallishallinnon johtajan Vladimir Smirnovin mukaan vesistöt ja turve ovat merkittäviä paikallisia resursseja. Valtatien läheisyys ja lukuisat järvet ovat houkutelleet paikkakunnalle monia kesämökkiläisiä Pietarista, Petroskoista ja Muurmanskista.
Lue lisää
Maakaistan juttu "Leader-toimintaa Laatokalla"
Maakaistan juttu "Veistoa kansainvälisyydestä"