Varoitus
  • JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 67
A+ A A-
Kansainvälisyys 16.10.2015

Ruotsissa alkaa monirahastoinen kehittäminen

Kukkolankoski (ruots. Kukkolaforsen) on Tornionjoen kuuluisin koski ja vilkas matkailukohde. Kukkolankoski (ruots. Kukkolaforsen) on Tornionjoen kuuluisin koski ja vilkas matkailukohde. Esko Lehto

Uusi monirahastoinen paikallinen kehittäminen käynnistyy Ruotsin maaseudulla ensi vuonna. Maassa toimii ohjelmakaudella 2014-2020 kaikkiaan 48 toimintaryhmää, joista valtaosa saa varansa vähintään kahden EU-rahaston kautta. Muutamilla ryhmillä on työvälineinään jopa neljä rahastoa: maaseutu-, meri- ja kalatalous-, aluekehitys- ja sosiaalirahastot. Kahden miljardin kruunun rahoitusta hallinnoi maatalousvirasto.

Kansalliset verkostopäivät Haaparannalla

Lokakuun alussa Haaparannalla järjestetyn maaseudun kehittämispäivien teemoina olivat rajat ylittävä yhteistyö, kokemusten vaihto ja oppien levittäminen. Koolla oli kaikkiaan noin 140 maaseudun kehittäjää, lääninhallituksen ja maaseutuviraston viranhaltijoita eri puolilta Ruotsia sekä Leader-toimijoita Suomesta. Tapaamisen ilmapiiri oli asiallisen leppoisa ja keskusteleva. Seminaarin ryhmätöissä osallistujat pohtivat sinisten ja vihreiden elinkeinojen, maaseudun palvelujen, luontomatkailun, nuorten ja kotouttamisen kehittämistä. Osallistujat kuulivat myös Suomen kansainvälisen Leader-toiminnan kokemuksista.

Valtakunnan-raja-pak

Rajakaari ja Victoriantori yhdistävät kaksi maata, Tornio-Haaparanta.

Leader paikallisen kehittämisen metodina

Ruotsissa Leader ymmärretään paikallisten voimavarojen ja kyvykkyyden rakentamisen metodina. Toiminta perustuu Suomen tapaan järjestöjen, yksityisen ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön. Alueen toimijoiden tehtävänä on päättää ohjelmakauden tärkeistä kehittämisen kohteista ja antaa asukkaille ja toimijoille mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa kehitykseen.

Monet Ruotsin maaseudun kehittämisen haasteet ovat samankaltaisia kuin Suomessa. Väestö ikääntyy, nuoret muuttavat maalta kaupunkeihin ja palvelut keskittyvät. Ruotsissakin on eroja kehittämisryhmien välillä. Väestömäärältään pienimmällä alueella on 22 000 ja suurimmalla 176 000 asukasta. Pienin alue on kooltaan alle tuhat ja suurin yli 54 000 neliökilometriä. Pitkät välimatkat tuovat omat arkiset haasteensa ainakin monien Pohjois-Ruotsin laajojen toimintaryhmien vetämiseen.

Tapaus - Leader Tornedalen

Tornedalen-2007-2013-pak-3

Leader Tornedalenin toiminta-alue

Leader Tornedalenin -toiminta käynnistyi Ruotsin puoleisessa Tornionlaaksossa viime ohjelmakaudella. Ryhmän toiminta jatkuu myös tällä ohjelmakaudella Tornedalen 2020 -nimellä ja 34 miljoonan kruunun budjetilla. Noin 25 000 asukkaan toiminta-alueella on pituutta 450 kilometriä - Perämereltä Kilpisjärven korkeudelle. Alue kattaa Haaparannan, Övertorneån ja Pajalan kuntien sekä Vittangin ja Karesuandon seurakuntien alueet Kiirunasta. Aiemmin osa Haaparantaa kuului toiseen Leader-alueeseen. Toimintaryhmä on parhaillaan hakemassa uutta toiminnanjohtajaa. Verkostopäivien avauspuheessaan yhdistyksen hallituksen jäsen Bengt Niska esitteli alueen historiaa ja voimavaroja:

Niska-Bengt-pakBengt Niska esittelee Tornionlaaksoa kehittämispäivillä

--Varhaisimman asutuksen merkit löytyvät yli 11 000 vuoden takaa. Meillä kohtaa neljä kieltä ja kulttuuria: meänkieli, saami, suomi ja ruotsi. Tornion-, Muonion-, Kalix- ja Lainionjoet ovat Euroopan suurimmat vapaat vesistöalueet ja parhaat lohijoet. Suomen ja Ruotsin puolia yhdistää kuusi siltaa. Meillä on suuri kaivosklusteri ja 90 prosenttia rautamalmista tulee seudun kaivoksista. Metsät ovat vihreä kultamme, jota hyödynnämme vuosittain 1,5-2 miljardin kruunun edestä. Myös matkailu on mittavaa ja seudulla on 35 000-40 000 vuodepaikkaa (ml. Ylläs). Keskiyön aurinko, revontulet, lumi ja Struven ketju ovat meidän muita matkailun vetovoimatekijöitä.

Övertorneå rajaseudun kehittäjänä

Övertorneå on 4 700 asukkaan kunta, joka sijaitsee Tornionlaaksossa Norrbottenin läänin itärajalla. Kunnanjohtaja Rolf Kummu kertoi, että paikkakunnan suurimpia työllistäjiä ovat kunta, Pohjois-Kalotin aikuiskoulutuskeskus (Nord) ja terveydenhoito, joka on Norrbottenin läänin maakäräjien hallinnon alla. Myös kauppa- ja kuljetusalat ovat vahvoja työllistäjiä. Rajan yli kanssakäyminen on luontevaa asukkaille ja myös kunnille. Ruotsin ja Suomen puolen terveyskeskuksilla on vuosikymmenten kokemus päivystysyhteistyöstä. Myös rajan yli kulkevien koululaisten kyydeistä on sovittu.

Tornionlaakso-Luppio-pak

Näkymä Tornionlaaksoon Ruotsista Suomen puolelle, Övertorneå, Luppiovaara

--Meidän koulut ovat Ruotsin parhaita, talous on kunnossa ja kunnallisvero on alhainen. Lisäksi täältä löytyy halpoja asuntoja, laadukas päivähoito ja vanhustenhuolto. Olemme olleet aktiivisia myös pakolaisten vastaanottamisessa. Kolmannes koululaisistamme on kotoisin Pohjoismaiden ulkopuolelta. Hyvä kun tänne tulee uusia ihmisiä, koska muutaman vuoden päästä meillä ei ole enää tarpeeksi työväkeä, kertoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Tomas Mörtberg. Viime vuoden loppuun mennessä paikkakunta oli ottanut vastaan yli 300 pakolaista, joista yli puolet on jäänyt pysyvästi asumaan. Lokakuussa Juoksengin kylän entiselle koululle vastaanotettiin yli 40 pakolaista.

Valokuitua ja Leader-toiminnan esimerkkejä

Övertorneå on ollut jo vuosikymmenen ajan aktiivinen valokuituyhteyksien rakentamisessa. Tällä hetkellä nopea laajakaistaverkko kattaa 92 prosenttia kotitalouksista. Kunnanvaltuuston kokoukset lähetetään suorina lähetyksinä ja kunta käyttää paikallis-tv:tä tiedon välittämisessä.

Yhteistyökumpp-SWE-FI

Leader-kehittäjiä koolla Kukkolassa. Marju Matsin (kesk.) Ruotsista sekä Anne Anttila ja Juha-Matti Markkola Suomesta

Övertorneån kunta on panostanut vuosittain Leader-toimintaan 260.000 kruunua. Ensivaiheen kokemukset ovat rohkaisevia, vaikka moni kokee EU-byrokratian edelleen liian kovaksi. Selvityshankkeiden avulla on käynnistetty uutta yhteistyötä. Pentäsjoki-projekti on esimerkki kalastusmatkailun kehittämisestä. Joen varteen on rakennettu reitti ja monipuolista palveluvarustusta, kuten grillauspaikkoja ja taukotupia. Juoksengin integraatio-projektissa maahanmuuttajat ja paikalliset tekivät yhdessä ruokaa ja tutustuivat eri kulttuureihin ja kieliin. Unelmia ja uskallusta oli Ruotsin, Suomen ja Viron Leader-ryhmien kansainvälinen hanke, joka sisälsi tapahtumia, uusien käsityötekniikoiden opiskelua, tuotekehitystyötä, yhteismarkkinointia ja myyntiä sekä teki tutuksi rajaseudun matkailu- ja käsityöntekijöitä.

Lisätietoa

Haaparannan kehittämispäivien materiaalia (mm. esityksiä, videoita)

Kartta Ruotsin paikallisen kehittämisen ryhmistä 2014-2020

Ruotsin maatalousvirasto (jordbruksverket) paikallinen kehittäminen (ruots. lokal ledd utveckling)

Norrbottenin lääninhallitus -maatalous ja maaseutu

Hela Sverige ska leva -järjestö (Ruotsin kylätoimintaliike)

Övertorneån kunta (tietoa myös suomeksi ja meänkielellä)

Juttu Tornionlaakson pakolaisista (Apu-lehti 27.7.2015)

Pentäsjoki-projekti (radiojuttu: Meänraatio, 19.2.2014)

Pentäsjoki-projekti

Unelmia ja uskallusta, kolmen maan kansainvälinen Leader-hanke

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa