Kaksivuotinen Leader-pilotointi sai paljon aikaan Venäjän Laatokalla - Pitkärannan, Aunuksen ja Lotinapellon piirien keskuksissa ja kylissä. Paikalliset ihmiset ideoivat kehittämiskohteita ja pääsivät päättämään niiden rahoittamisesta sekä tekivät paljon talkootöitä yhteiseksi hyväksi. ENPI-rahoitteinen Leader-pilotointi oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin maaseutututkijoiden ja Leader-kehittäjien yhteistyötä.
- Pilotoinnin kokemukset ovat kiinnostaneet laajemminkin ministeriöitä ja ulkomaita myöten, kertoi toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen Kotkan seudun kehittämisyhdistys SEPRA ry:stä. Lieksan Vuonislahdessa järjestetyn kansainvälisen työn ajankohtaispäivien teemana oli Venäjä. Päivien järjestelyistä vastasivat Maaseutuverkostoyksikkö ja Vaara-Karjalan Leader.
Leader-toiminnan soveltamista Laatokalla
- Olin etuoikeutettu, kun pääsin perehdyttämään venäläisiä suomalaiseen Leader-toimintaan, tuumi Marjo. Käänsimme hallituksen työskentelyoppaan ja muuta Leader-materiaalia venäjäksi. Koulutusjaksoilla kävimme vilkasta keskustelua Leader-periaatteista ja niiden soveltamisesta Venäjälle. Autoimme koordinaattoreita paikallisten aloitteellisuuden ryhmien (LIG, Local Initiative Group) perustamisessa ja kyläiltojen vetämisessä sekä minihankehaun ja koko kehittämisprosessin järjestämisessä. Ryhmien hallituksista tuli Suomen mallin mukaan kolmikantaisia koostuen yhteisöjen, paikallishallinnon ja yritysten edustajista.
SEPRA ryn:n toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen.
Kymmeniä kyläiltoja, kehittämisohjelma ja hankehakemuksia
Koulutetut venäläiset koordinaattorit vetivät kaikkiaan 27 kylätilaisuutta ja kertoivat toiminnasta muun muassa kouluilla ja ideakilpailujen avulla. Marjon mukaan Venäjän kyläillat etenivät tutulla kaavalla – ensin ihmiset valittivat ja sen jälkeen päästiin yhdessä ideoimaan. Tämän jälkeen kullekin alueelle tehtiin ohjelma, johon kirjattiin kehittämiskohteet ja arviointikriteerit.
- Neuvoimme myös, miten hankehaussa edetään ja millä perusteilla voi tehdä valintoja, kertoi Marjo. Hankehaun tuloksena saatiin 48 hakemusta, joista ryhmät valitsivat 30 toteuttamiskelpoista hanketta. Kullakin ryhmällä oli käytössä miljoonan ruplan potti. Joitakin toimijoita kannustettiin hakemaan suosituskirjeitä paikallisilta asukkailta tuen varmistamiseksi.
Pieniä käytännön tekoja yhteiseksi hyväksi
Marjo kertoi, että hankerahoituksen viivästyminen aiheutti ongelmia, mutta sekään ei estänyt kaikkia toimimasta. Jotkut hankkeet toteutettiin ilman julkista tukea. Pienten investointien avulla saatiin kunnostettua muun muassa yhteinen klubitalo, urheilukenttä tai tuettua pienyritysten hankintoja. Venäläiset kiittelivät, että toiminta auttoi heitä näkemään asioita uudella tavalla ja tekemään jotain konkreettista yhteiseksi hyväksi. Marjon mukaan eri kieletkään eivät estä yhteistyötä, jos ihmisten välillä on luottamusta. Tämä yhteistyö on poikinut meillekin suomalais-virolais-venäläisen nuorten leirihankkeen ja lukuisia uusia kontakteja sekä innostusta ja varmuutta lähteä jatkamaan kansainvälistä yhteistyötä.
Kunnostettu lähiliikuntapaikka Läskelän koulun vieressä.
Kansainvälinen toiminta käynnistyy nyt ELY:n maaseuturahastossakin
Hanketoiminnan asiantuntija Terho Sirviö innostui ajankohtaispäivien Venäjä-yhteistyön kokemuksista ja pohti kansainvälisiä asioita laajemminkin.
- Kansainvälinen toiminta käynnistyy uudella kaudella myös ELY:n maaseuturahastossakin. Mahdollisia uuden ohjelmakauden kansainvälisen toiminnan kohteita voisivat olla mm. uusiutuvan energian teknologian siirtohankkeet. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö voisi olla tapa saada maahanmuuttajat paremmin mukaan maaseudun kehittämiseen.
Lue lisää Leader-pilotoinnista Maaseutuplus ss. 10-11, nr. 3, 2013.
Lue lisää Ladoga Initiative –hankkeesta (Helsingin yliopisto)