Puu on materiaalina universaali. Sitä on saatavilla lähes kaikkialla ja sen työstäminen onnistuu perinteisillä työkaluilla ja menetelmillä. Puulla onkin aina ollut merkittävä rooli kansantaiteessa.
Kansainvälinen Puusta pitkään –yhteishanke on parin viime vuoden ajan tuonut esille kansantaiteeseen liittyvän puuosaamisen uudistuvia perinteitä Euroopassa. Hankkeessa on mukana useita puunveistäjiä myös Pohjois-Karjalasta.
Tiedonvaihtoa ja tapahtumia
Puusta pitkään –hankkeen avulla kansantaiteen tekijät ja puunveistäjät eri maista kohtaavat toisiaan keskinäisen työskentelyn merkeissä ja toisiltaan oppien.
-Tavoitteena on nostaa esiin erilaisin tyylein ja tekniikoin toteutettua puunveistoa, joka saa voimansa kansanperinteestä ja kansantaiteesta. Jokaisessa maassa on omaleimaiset tapansa ja perinteensä puun veistämiseen, kertoo hankkeen vetäjä Gyöngyi Mátray. Veistäjille on hankkeen aikana järjestetty useita yhteisiä työpajoja eri puolilla Eurooppaa.
Hankkeen vetäjämaa on Suomi ja päävastuullinen toteuttaja Suomessa Maaseudun Sivistysliitto. Hanketta toteutetaan Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leader ry:n ja Keski-Suomessa Viisari Leader ry:n alueilla. Kansainväliset Leader -kumppanit ovat Virosta ja Liettuasta sekä asiantuntijakumppanit Puolasta ja Italiasta.
Taiteen tekijöiden lisäksi veistäjien työn tuloksista pääsee nauttimaan myös suuri yleisö. Kansanomaista taidetta tuodaan hankkeessa yleisön nähtäville kansainvälisten näyttelyiden, tapahtumien ja julkaisujen avulla.
-Tapahtumien ja näyttelyiden kautta kansankulttuurilla on myös matkailullista ja elinkeinollista vaikuttavuutta. Kansantaide edistää alueiden omaleimaista vetovoimaa ja tunnettuutta, Gyöngyi Matray summaa.
Karhu mielessä
Hankkeen suurin yksittäinen tapahtuma järjestettiin kesällä 2014 Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Karhunveiston MM-kilpailuihin ja karhufestivaalille osallistui veistäjiä seitsemästä eri maasta, kaukaisin Beninistä Afrikasta. Tapahtumaa seurasi monituhatpäinen yleisö. Eri puolille Ilomantsin keskustaa levittäytynyt tapahtuma toi väriä ja vieraita kaupunkikuvaan monen päivän ajaksi. Vuorovaikutus taiteilijoiden ja tapahtuman seuraajien kesken oli vilkasta, kielimuurista riippumatta tai kenties juuri siitä johtuen.
Suomalaisiin veistäjiin kuuluva Jouko Kinnunen Saarijärveltä on ollut mukana useissa Puusta pitkään –hankkeen tapahtumissa ja työpajoissa muun muassa Italiassa, Liettuassa ja Virossa.
-Kun käytin moottorisahaa työkseni neljäkymmentä vuotta, niin eläkkeelle jäädessä en malttanut lopettaa, Jouko nauraa. Niinpä hän ryhtyi tekemään puusta veistoksia. Jouko Kinnusen veistos Emokarhujen äiti sai tuomariston kunniamaininnan karhunveiston MM-kilpailussa ja se päätyy osaksi Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelmaa.
Liettuasta karhunveiston MM-kilpailuun saapunut veistäjä Viktoras Zilinskas on kotimaassaan varsin tunnettu kansantaiteilija. Hänen töitään on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä ulkomaita myöten.
-Parasta tällaisissa kansainvälisissä tapahtumissa on se, että saa tutustua muiden maiden veistäjiin ja siihen miten he työtään tekevät. Jokaisella on oma erikoinen tyylinsä, Viktoras pohtii.