- Nyt ymmärrän, miksi tuette niin paljon kylätaloja. Te asutte täällä Pohjois-Karjalan metsäisellä maaseudulla niin kaukana ja hajallaan toisista, että teillä on tarvetta yhteisille kokoontumispaikoille, tuumi unkarilainen toiminnanjohtaja Szilvia Auth tutustuessaan kylätaloihin Tohmajärven Kaurilassa ja Kontiolahden Selkiellä.
Unkarilaiset Leader-työntekijät Pohjois-Karjalassa
Vaihdon tarkoituksena oli perehdyttää meitä Leader-työntekijöitä maaseudun kehittämisen kokemuksiin Suomessa ja Unkarissa. Szilvia ja hänen työtoverinsa Kinga Hárs olivat viime syksynä viikon Leader-vaihdossa Joensuun seudun Leader ja Keski-Karjalan Jetinan vieraina. Vertailimme kahden maan Leader-toiminnan yhtäläisyyksiä ja eroja sekä tutustuimme hankkeisiin paikan päällä. Tutuksi tulivat Kulhon koulun robottikerho, Selkien päiväkoti sekä kylän perinne- ja ympäristöhankkeet, Rääkkylän valokuitukaapelin rakentaminen ja "Mummola" –konsepti, Paksuniemen satamakahvion kehittäminen sekä Oravisalon ja Varpasalon kylien matkailu- ja reitistöhankkeet.
Leader-työntekijät Szilvia (vas.), Esko ja Kinga, Paksuniemen satamakahvio, Rääkkylä
-Ehkä suurin ero Suomen ja Unkarin Leader-toiminnan välillä liittyy rahoituksen hakemiseen. Kun Suomessa rahoitusta voi hakea jatkuvasti, niin Unkarissa on ollut kolme hakuaikaa koko ohjelmakaudella. Unkarissa käytetään hakujaksosta termiä kilpailu, jolloin ryhmälle voi kerralla tulla 200-300 hankehakemusta. Leader-ryhmät käsittelevät ja pisteyttävät ne muutamassa viikossa. Toinen ero liittyy hankemaksatuksiin. Unkarissa on pari vuotta ollut käytössä pelkästään sähköinen maksatus. Sen kokemukset ovat olleet vaihtelevia.
Etelä-Unkarin maaseutu taajaan asuttua
Lokakuussa projektipäällikkö Esko Lehto teki kahden viikon vastavierailun Etelä-Unkarin Zengő-Dunan Leader-alueelle, joka sijaitsee Pécsin kaupungin lähellä Baranyan maakunnassa. Leader-toiminta tuntui pääpiirteissään samanlaiselta kuin Suomessa, vaikka maaseudun asutus onkin erilaista. Heidän kylänsä ovat kuin Suomen kirkonkylät – taajaan asuttuja palvelukeskuksia, joissa löytyy yleensä kauppa, koulu, päiväkoti, palokunta ja posti sekä kunnallistekniikka. Haja-asutusta ei ole juuri ollenkaan.
- Oli mukava päästä todelliseen kieli- ja kulttuurikylpyyn ja tutustumaan Unkarin maaseudun kehittämisen arkeen. Väen väheneminen ja työpaikkojen karkaaminen suurkaupunkeihin ja ulkomaille ovat ajankohtaisia kehittämishaasteita myös Baranyan maaseudulla. Monet joutuvat käymään keikkatöissä kaupungeissa, esimerkiksi Budapestissa. Keikkatöitä tekevät arvostavat pienten paikkakuntien turvallista asumis- ja kasvuympäristöä sekä niiden kohtuullisen monipuolisia palveluja. Lukuisat myynnissä olevat kiinteistöt ja niiden edullinen hintataso ovat houkutelleet joitakin ihmisiä muuttamaan kaupungeista maalle.
Pienet kunnat aktiivisia kehittäjiä
Zengő-Dunan Leader-alueella on kaikkiaan 60 kuntaa ja 41 600 asukasta. Pienin kunta on Erdősmárok, jossa on 85 asukasta ja suurimmissa, Pécsvárad:ssa ja Bóly:ssa noin 4000 asukasta. Kunnilla ja niiden pormestareilla tuntuu olevan merkittävä rooli kehittämisessä, vaikka kuntien tehtävät ovat Suomea suppeammat. Unkarissa kunta huolehtii peruskoulutuksen, päivähoidon, kunnallistekniikan, palo- ja hautaustoimen sekä vaalien järjestämisestä.
- Pääsin tutustumaan kaikkiaan yli 20 kehittämishankkeeseen, joista osa oli Leader-hankkeita. Tutuksi tulivat paikallisten käsityöyhdistysten perinteen elvyttäminen, maatilamatkailu- ja muiden pienyritysten investoinnit, tuotanto- ja palveluyritysten isommat investoinnit ja kuntien rakentamis-, kulttuuri-, matkailu- ja ympäristöhankkeet. Unkarissa on tuettu paljon rakentamista ja tukitaso on Suomea korkeampi eikä heillä ole kuntarahoitusosuuksia. Leader-ryhmän tehtävät ovat laajemmat kuin Suomessa ja ne vastaavat myös matkailun, pienyritysten ja kulttuuriperinnön kehittämisestä ja kylien uudistamisesta.
Oszkár Pohl (kesk.) opasti perinteisen "rullapullan" teossa Kingaa (vas.) ja Eiraa, Borjád.
Vaihdon synty
Idea Leader-vaihdosta syntyi keväällä 2014, kun Szilvia Auth vieraili Pohjois-Karjalassa Kiihtelysvaaran Eteläisten kylien ja unkarilaisen Geresdlakin yhteisen ystävyyskylähankkeen vieraana ja samalla hän pistäytyi tutustumiskäynnillä Joensuun seudun Leader-yhdistyksen toimistolla.
Sovelsimme vaihdossa Euroopan Leader-toiminnan kattojärjestön, ELARD:n työntekijöiden vaihto-ohjelman periaatteita. Sen mukaan vaihtaja vastaa omista matkakustannuksista sekä vastaanottava puoli ohjelmasta ja majoituksesta. Vapaaehtoisten tulkkien ansiosta keskustelu onnistui pääosin omilla äidinkielillämme unkariksi ja suomeksi. Suomessa tulkkina toimi Gyöngyi Mátray ja Unkarissa Eira Varis.
Kansainvälistymisen antia
Vaihdon aikana tunnusteltiin kahden maan Leader-ryhmien yhteistyömahdollisuuksia. Kansainvälinen toiminta on Unkarissa erotettu selvästi erilleen muusta Leader-kehittämisestä ja siellä uuden ohjelmakauden käynnistäminen on vielä alkutekijöissä. Suomessa uutta Leader- ohjelmaa ollaan käynnistämässä lähiaikoina. Leader on toiminut tähän mennessä kansainvälistymisen välineenä muun muassa syventämällä Suomessa ja Unkarissa erilaisten maaseutukulttuurien tuntemusta, levittämällä bioenergiaosaamista ja avaamalla uusia yhteyksiä mehiläisten hoitajien välille.
Lue myös
Matkaraportti Leader-vaihdosta (sis. kuvia ja tekstiä)
Eira Variksen blogi-kirjoitus vaihdosta
Zengő-Dunan Leader-ryhmä, Unkari
ELARD - eurooppalaisten Leader-ryhmien kattojärjestö
Unkarin maatalous- ja maaseudun kehittämisen virasto (Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal, MVH)
Suomen suurlähetystö, Budapest (mm. tietoa Unkarista)