Karhunsalon kylätalolla Enossa pidettiin toukokuussa pistoaitakurssi. Mukava joukko kyläläistä opiskeli perinteisen aidanvalmistuksen saloja materiaalin hankinnasta itse aidan pystyttämiseen. Yhdessä pohdittiin, että miten se vitsa oikein väännetään ja millainen on hyvä aidanseiväs. Ja juotiin tietysti talkookahvit.
Pihapiiri käyttöön
Aidanrakennustalkoiden ideoijana toimi Karhunsalon kylätalolla asuva Jonna Tahvanainen. Jonna on talven aikana osallistunut ympäristöluotsikoulutukseen ja kylätalon pihapiirin elävöittäminen on osa koulutuksen suorittamista. Ympäristöluotsikoulutuksen avulla valmennetaan vapaaehtoistoimijoita, jotka vievät muita kiinnostuneita ympäristö- ja luontoasioiden äärelle.
- Minun luotsaukseni tarkoituksena on saada kyläläiset tekemään yhdessä asioita oman kylätalon ympäristön hyväksi ja samalla kehittämään talon toimintaa. Pistoaidan lisäksi talolla järjestään erilaisia ulko- ja sisätapahtumia äijäkirppiksestä rompepäiviin ja lautapeli-iltoihin. Myös kasvimaata laitetaan kuntoon ainakin talon asukkaiden voimin, Jonna kertoo.
Talkookahvien lomassa heiteltiin myös ideoita kylätalon lämmitysjärjestelmän muuttamisesta hakkeella ja aurinkosähköllä toimivaksi. Ison kylätalon lämmittäminen on sen omistavalle kyläyhdistykselle suuri taloudellinen ponnistus, joten halvempia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kaivataan. Ehkäpä kylätalosta tuleekin vielä oikea ympäristöasioiden malliesimerkki.
Perinnerakennus vaatii kärsivällisyyttä
Perinteisen pistoaidan rakentamista opetteli kauniina toukokuun iltana reilut parikymmentä kyläläistä. Sitä ennen oli jo porukalla hankittu metsästä sopivaa materiaalia aidanrakennukseen.
- Työläin vaihe aidan rakentamisessa on juuri oikeanlaisen raaka-aineen etsiminen, kerääminen ja työstäminen sopivaan muotoon. Aitaahan tehdään pääasiassa näreestä eikä siinä käytetä ollenkaan nauloja, vaan kaikki tehdään luonnonmateriaalista. Kun sopivat puut on ensin hakattu, karsittu, kuorittu, teroitettu ja osasta vielä maan alle tuleva osa hiilletty niin ollaan jo varsin pitkällä. Aita on silloin kokoamista vaille valmis, veistelee aidan rakennusta opastanut Timo Reko Maaseudun Sivistysliitosta.
Aidan rakentaminen sisältää monia työvaiheita, mutta kun ne on oppinut niin itse rakennustyö sujuu melko joutuisasti. Karhunsalon kylätalon pihassa käytiin työn aluksi kaikki työvaiheet yhdessä läpi ja sitten jokainen pääsi itse kokeilemaan. Illan aikana syntyi reilut 15 metriä aitaa ja välissä ehdittiin juoda myös talkookahvit.
- Hyvin rakennettu pistoaita kestää käytössä 15, jopa 20 vuotta. Siksi on tärkeää tehdä huolellista työtä ja hankkia kunnon materiaalit, hutiloiden tehty aita on lyhytikäinen. Hätäisen hommaa aidanrakennus ei ole, mutta kun asiaan harjaantuu niin parin tekijän voimin syntyy päivässä jopa 50 metriä aitaa, Timo Reko valottaa.
1800 –luvun lopulla Suomessa oli pistoaitaa niin paljon, että se olisi yltänyt viisi kertaa maapallon ympäri. Ei siis ihme, että kansan suussa kulkee monta sanontaa vitsan vääntämisestä ja aidanseipäänä olemisesta.