Jos sähkökatko, lumituisku tai flunssa iskee, löytyykö sinun kotoasi riittävästi kotivaraa? Ja mitä kaikkea kotivaraksi kannattaisi hankkia? Satoa ja iloa -hanke sekä Juuan Martat perehdyttivät ohikulkijoita kotivaran saloihin Juuassa marraskuun puolivälissä. Korona on saanut ihmiset entistä enemmän pohtimaan varautumisen merkitystä ja hyvät vinkit oikeisiin valintoihin kiinnostivat.

Ainakin kolmeksi päiväksi

Virallisten suositusten mukaan jokaisessa kodissa tulisi olla valmius selvitä häiriötilanteen sattuessa itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta eli 72 tuntia. Yhdellä hernekeittopurkilla ei vielä pitkälle pötkitä, joten asiaa kannattaa oikeasti miettiä etukäteen.

- Kotivaraksi kannattaa valita sellaisia elintarvikkeita, joita tavallisestikin käyttää. Silloin tulee huolehdittua, että päiväykset eivät mene vanhaksi. Kannattaa säännöllisin väliajoin tarkastaa päiväykset, käyttää vanhimmat tuotteet ja ostaa uutta tilalle, neuvoo Maarit Sallinen-Uusoksa Pohjois-Karjalan Martoista.

- Hyviä perustarvikkeita kotivaraan ovat erilaiset kuivatuotteet sekä säilykkeet, koska ne säilyvät pitkään. Kannattaa myös huomioida elintarvikkeiden energiamäärät, koska hätätilassa riittävän energian saaminen on tärkeää. Tarjolla on niin paljon erilaisia kotivaraan sopivia tuotteita, että jokainen voi valita ruoat oman maun mukaan. Ei kannata hamstrata kotivaraksi sellaista, mitä ei muulloinkaan söisi.

Kotivara tarkoittaa toki paljon muutakin kuin vain ruokaa. Esimerkiksi paristoja, varavirtalähde, patteriradio, tulentekovälineitä, kynttilöitä, lääkkeitä ja vähän käteistä rahaa on hyvä olla jemmassa.

- Kannattaa pitää varastossa puhtaita kannellisia astioita, että saa tarvittaessa haettua vettä. Jonkin verran juomista on muutenkin hyvä olla aina varalla, se helposti unohtuu kotivaraa suunniteltaessa. Retkikeitin on myös ihan hyvä varuste, jos ei ole puu-uunia tai hellaa.

Korona herättänyt

Kotivara on ajankohtainen asia etenkin tähän aikaan vuodesta. Talventulo saa ihmiset pohtimaan varautumista ja erityisesti nyt korona-aikana asia on monien mielessä. Koronan takia kaupassa käydään harvemmin ja moni varautuu myös mahdolliseen karanteeniin.

- Etenkin ikäihmiset ovat yleensä varautuneet monipuolisesti, nuoremmilla asia ei aina ole ihan yhtä hyvin hallussa. Ja maaseudulla on perinteisesti ollut paljon kotivaraa, kun on tuotettu ja säilötty itse. Toisaalta kauppaan on pidempi matka, joten varastoa täytyy olla muutenkin enemmän, Sallinen-Uusoksa kertoo.

Neuvonnassa mukana olleilla Juuan Martoilla ovat kotivara-asiat hyvin hallussa. Lähes kaikilla on kotona puu-uuni, hella tai vähintään kaasugrilli, jolla ruuan saa tehtyä sähkökatkoksen aikaan. Varaava tulisija tuo tarvittaessa myös lämpöä. Muutamilla oli myös aggregaatti turvaamassa sähkön saantia.

- Meillä Nunnanlahden kylällä paikallinen pelastustyhmä on hankkinut käyttöönsä peräkärryn ja aggregaatin, jota sitten tarvittaessa viedään kyläläisten avuksi. Sitä on käytetty etenkin pakasteiden pitämiseen kylmänä kesän sähkökatkojen aikana, kertoo Merja Kärkkäinen Juuan Martoista.

Suurin osa neuvontapöytiin tutustuneista oli selvästi pohtinut asiaa ennekin. Ruokaa oli kaikilla hyvin varastossa ja jopa lemmikkien kotivarasta oli huolehdittu. Muistutus muun kotivaran tarpeesta sen sijaan pisti monen miettimään. Seuraavalla kauppareissulla paristot ja kynttilät varmasti löytyvät muutaman tilaisuuteen osallistuneen ostoslistalta.