Kivilahti on sinnikäs, pieni Ilomantsin kylä Koitereen rannalla, kauniissa vaaramaisemassa. Koitereesta puolet kuuluu kylän alueeseen. Kylän pohjoisosassa ovat laajat metsä-, erämaa- sekä suoalueet, ja Patvinsuon kansallispuistosta noin 300 ha kuuluu kylään. Tällä hetkellä kylässä on noin 100 henkeä.
Ilomantsin korkeimmat laet löytyvät Kivilahdesta. Oinasvaara, Kortevaara ja Suuponvaara ylittävät 250 metriä. Tältä luoteiskolkan kylältä on matkaa Ilomantsiin 60 km, Joensuuhun 70 km ja Lieksaan 50 km. Naapurikyliä ovat Tyrjänsaari ja Huhus. Vaikka ikäjakauma on vanhuksiin päin kallellaan, on kylä silti aktiivinen ja elävä lukuisine tapahtumineen ja talkoineen. Kylässä on monimuotoisia yrittäjiä ja onhan kylässä ollut myös ensimmäinen osuuskassa, joka loistaa nyt suuruudellaan Ilomantsin keskustassa osuuspankkina.
Kivilahden Nuorisoseuran talo (kylätalo) on muodostunut Kivilahden seuratoiminnan sydämeksi. Nykyaikaiset mukavuudet tarjoavat loistavat puitteet esim. kerhotoiminnalle, juhlien pitoon ja kunnonkohotukseen. Talolla on monenmoista toimintaa: Kivilahden kyläyhdistys ry:n järjestämää kylätoimintaa, nuorisoseura ja kansalaisopiston jumppa. Lisäksi yhteislaulut raikuvat sekä toripäivät kokoavat asukkaat yhteen huolineen ja murheineen. Vuoden 2013 alusta kylätalosta on muodostunut monitoimitalo, jossa kyläläiset kokoontuvat kerran viikossa erilaisten kurssien, hoitojen ja yrittäjien tarjoamien palveluiden ääreen.
Kylässä on oma uimaranta grillikatoksineen sekä veneranta laitureineen. Venerannassa on myös matonpesupaikka.
Kivilahden historiaa
Kivilahden kylä Koitereen rannalla on ollut tunnettu jo useamman vuosisadan ajan. Kulkuyhteydet Kivilahdesta Ilomansin kirkonkylälle olivat huonot. Hevostie oli mäkinen ja mutkainen ja välillä oli ylitettävänä Koitajoki. Helpompi reitti on ehkä ollut veneellä Koitereen yli Huhuksen puolelle ja siitä hevospelissä kirkonkylälle. Talvella pystyi hevosella ylittämään myös järven selän.Kivilahden kylällä, jossa asui runsaasti väkeä, oli halu toimia mahdollisimman itsenäisesti. Kylä sai kansakoulun jo vuonna 1894.
Kylälle perustettiin Maamiesseura vuonna 1905, Nuorisoseura 1906, Martat 1916 ja 1910 Kivilahden Osuuskassa. Kivilahden nuorisoseuran talo rakennettiin muualta siirretyn talon hirsistä 1920-luvun alussa Nuorisoseuran ja Maamiesseuran toimesta. Talon vihkiäiset on pidetty vuonna 1924. Kivilahden urheiluseura perustettiin 1964. Kylällä oli parhaimmillaan kolme kauppaa sekä oma postitoimisto.
Kivilahden kylä oli monella tavoin "omavarainen" jo Suomen itsenäistyessä vuonna 1917. Kivilahden, niin kuin koko Ilomantsin, väkiluku kasvoi 1950-luvun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen alkoi voimakas väkiluvun väheneminen. Koitereen rannoilta pois muuttamiseen vaikutti Pamilon voimalaitoksen rakentaminen ja ihmisten ranta-alueiden lunastaminen veden pinnan nousulla perustellen. Kivilahden koulussa oli parhaimmillaan 1950-luvulla yli sata oppilasta. Koulun yhteydessä oli oppilasasuntola 1970-luvun alkuun saakka, kunnes kunnan toimesta järjestettiin koululaiskuljetukset. Koulun toiminta loppui vuonna 1996.
Seurakunnallinen toiminta 1900-luvun alussa
Hankalat kulkuyhteyden Ilomantsin kirkolle panivat kyläläiset miettimään oman hautausmaan perustamista. Vuonna 1919 pidetyssä katselmuksessa hyväksyttiin maa-alue Kivilahden Pohjoisrannalla hautausmaaksi sopivaksi. Kivilahti sai näin ensimmäisen tukikohtansa seurakunnallista toimintaa ajatellen. Hautausmaan vihkiäiset olivat kesäkuussa vuonna 1922.
Kivilahden kansakoululla on pidetty jumalanpalveluksia Ilomantsin pappien toimesta ainakin 1900-luvun toiselta vuosikymmeneltä lähtien. Aluksi muutamia kertoja vuodessa ja vähitellen tiheämpään. Koululla pidetyissä jumalanpalveluksissa ei ollut ehtoollisen viettoa. Sitä varten oli matkustettava Ilomantsin kirkkoon tai vähän lähempänä olevaan Enon kirkkoon. Näitä kirkkomatkoja tehtiin pääasiassa kesäaikaan ja kuljetuksia järjestettiin alkuun kuorma-autoilla ja myöhemmin linja-autoilla.
Sotavuonna 1941 oli koulun pihassa jumalanpalvelus, josta ratsuväki lähti kyläläisten saattelemana sotaan omaa palvelustehtäväänsä suorittamaan. Talvisodan aikaan Kivilahden siviiliväestö oli evakossa, mutta jatkosodan aikana asuttiin kylällä. Sodan äänet kantautuivat idän suunnasta kuitenkin kylälle. Sodan aikana muistellaan koululla pidetyn tilaisuuden, jossa piispa Eino Sormunen puhui ja koko kuulijakunta itki. Jumalanpalvelusten lisäksi kylän taloissa pidettiin seuroja ja pyhäkoulua. Kesäisin oli huomattava tapahtuma myös pyhäkoulutarkastus, jonka kirkonkylän papit kävivät toimittamassa Kivilahden ja Tyrjän pyhäkoulupiireissä.
Rajaseututyö Kivilahdessa
Piispa Eino Sormunen vieraili Kivilahdessa vuonna 1939. Kylällä oli tuohon aikaan lähes 800 asukasta. Piispa kertoo ensimmäisestä vierailustaan Kivilahteen seuraavasti: "Ilomantsin ja Pielisjärven rajalla oli väkirikkaita kyliä, joihin suunniteltiin rajaseutupapin saamista, ja tehtävämme oli Pielisjärveltä palatessa etsiä keskeinen kylä papin asuinpaikaksi. Se löytyikin kauniin ja saarisen Koitereen rannalla olevasta Kivilahdesta."
Kivilahden ensimmäinen rajaseutupastori aloitti työn jo saman vuoden syksynä. Rajaseutupastorin työalueeseen kuuluivat Kivilahden ja Tyrjänsaaren kylien lisäksi Enon puolelta Enonsalon ja Pahkavaaran kylät sekä Pielisjärven puolelta Kuoran, Höntön ja Jaakonvaaran kylät. Näissä kylissä oli asukkaita yhteensä pari tuhatta henkeä, pienen seurakunnan verran.
Koitereen Kirkon Kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1940. Koitereen Kirkon kannatusyhdistyksen ensimmäinen tavoite oli papin asunnon rakennuttaminen. Sota-aika 1939-1944 haittasi rakennushanketta suuresti. Hirsirakenteinen pappila valmistui vuonna 1946.
Kirkon suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Toivo Pelli Helsingistä vuonna 1952. Puurakenteinen, 120 -paikkainen rajaseutukirkko valmistui 1954. Koitereen Kirkon Kannatusyhdistys on ilmoitettu yhdistysrekisteriin purkautuneeksi 1962.
Kirkko-ompeluseura aloitti toimintansa 1950. Ompeluseura kokoontui kodeissa joka toinen keskiviikko. Se kokoontui Kivilahden kyläkeskuksen lisäksi ainakin Haukivaarassa, Suukylällä, Havukan ja Kuoran puolella. Kivilahden kirkkoon hankittiin ompeluseuran tuotoilla harmoni, astiasto sekä Uuno Poikosen tekemä alttariveistos.
Kirkonkello kumahti ensimmäisen kerran Kivilahdessa vuonna 1951. Tulevan kirkon mäellä oli tilaisuus, jossa kirkkohallituksen päätöksen mukaisesti entiset Lavansaaren seurakunnan edustajat luovuttivat omasta kirkosta evakuoimaansa omaisuutta tulevalle Koitereen kirkolle. Taivaanpankon rinteeseen oli rakennettu vaatimaton kellotapuli ja sinne oli myös ripustettu entisen Lavansaaren kirkonkello. Lahjoitukseen kuuluivat mm. kirkokello, alttaritaulu, hopeinen ehtoolliskalusto, alttariliinat, messukaavut, matot ja kynttiläkruunut sekä muuta pienempää tavaraa. Tämä lahjoitukseen kuulunut kirkonkello toimittaa edelleen virkaansa Kivilahden kirkon mäellä.
Rajaseutusisar aloitti työnsä vuonna 1950 Kivilahden terveystalolla. Kirkon valmistuttua sisaren vastaanottotila ja asunto siirtyi kirkon mäelle. Sisarella oli paljon sairaanhoidollisia tehtäviä, hän oli liikkeellä niin arkena kuin sunnuntaina. Sairaanhoitotyö ja köyhien avustaminen olivat tärkeimmät tehtävät aluksi. Kansanterveyslaki astui voimaan 1972, jonka jälkeen diakonissojen sairaanhoitotyö jäi vähitellen pois. 1970-luvulla sisarilla oli jo oikeus viisipäiväiseen työviikkoon, mikäli välttämättömät ja kiireelliset tehtävät eivät sitä estäneet. Rajaseutusisaren työhön kuului myöhemmin esimerkiksi kinkerit, päiväkerho-, leiri-, ja pyhäkoulutoiminta.
Rajaseututyö päättyi vuoteen 1997, jonka jälkeen tehtävät siirtyivät asianomaisten seurakuntien työksi. Kivilahdessa toimi yhteensä 10 rajaseutupappia vuosina 1939-1997 sekä 10 rajaseutusisarta vuosina 1950-1997.