Timosen luomutilalla Valtimolla vietettiin marraskuun lopulla uuden emolehmäpihaton avajaisia. Naudanlihaa tuottavan tilan uuteen pihattoon mahtuu 50 emolehmää vasikoineen. Luomussa Timosen tila on ollut jo pitkään, pellot vuodesta 1991 ja karja vuodesta 2001. Luomupihatto eroaa tavallisesta pihatosta monessa asiassa ja läpäistäkseen luomutarkastuksen kaikkien ehtojen on täytyttävä.
Tilaa, valoa ja luomurehua
Luomupihatossa eläimellä on runsaasti tilaa liikkua. Timosen pihatossa jokaista emoa ja vasikkaa kohti on 10 neliötä sisätilaa. Lisäksi eläimet pääsevät talvella vapaasti ulkoilemaan 300 neliön betonipohjaiseen ulkoilutarhaan ja kesäaikaan laitumelle. Sisällä pihatossa on luomusäädösten mukainen erillinen makuualue, jonka kuivikkeena käytetään olkea. Luomuehtojen mukaan rakolattiaa saa olla enintään puolet pihaton pinta-alasta, mutta Timosen pihatossa sitä ei ole ollenkaan. Koko tila on siis kiinteää lattiaa, joilla eläinten on mukavampi liikkua ja nukkua. Kiinteän lattian ansiota koko pihatto voidaan myös puhdistaa traktorilla, jolla lanta ja vanhat kuivikkeet viedään katettuun kuivalantalaan.
Riittävä valon määrä on myös yksi luomupihaton vaatimuksista. Ikkuna-alaa on ehtojen mukaan oltava vähintään viisi prosenttia lattiapinta-alasta. Timosen tilalla valo tulee koko katon harjan pituudella olevasta suuresta ikkunasta, lisäksi sitä tulee jaloittelutarhan ovista.
Kolmas oleellinen asia luomuehtojen kannalta on eläinten ruokinta, jossa saa käyttää vain luomurehua. Timosten eläimille syötetään omilta tai lähialueen muiden luomuviljelijöiden pelloilta tulevaa rehua. Tarvittavat kivennäiset hankitaan A-Rehulta ja luomuvalkuaisrehu Kinnusen Myllyltä.
Puolen vuoden urakka
Uuden pihaton rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa ja kun avajaisia pidetään marraskuussa niin takana on noin puolen vuoden urakka. Pihaton elementit toimitti pääosin Conexx ja sen pystyttämisestä vastasi paikallinen kirvesmiesporukka. Töihin on siis käytetty paljon paikallista voimaa ja osin myös tarvikkeita. Pihaton kustannusarvio oli reilut 200 000 euroa, joka ylittyi hieman.
- Uuden pihaton asukkaat on saatu hankittua lähialueen luomutiloilta. Tässä vaiheessa pihatossa on vielä emojen ja vasikoiden lisäksi sonneja ja hiehoja, mutta emolehmien määrä lisääntyy pikkuhiljaa. Uusi pihatto on nostanut tilan eläinmäärän ensimmäisen kerran yli sataan, kertoo tilan emäntä Katja Timonen.
Noin sadan metrin päässä sijaitseva vanha pihatto jää loppukasvattamoksi, jossa on tilat 50 – 70 sonnille tai hieholle. Myös uuden pihaton suunnittelussa on huomioitu mahdollisuus siirtyä loppukasvatukseen ilman muutostöitä.
- Tilamme on mukana avoin maaseutu –verkostossa, joten täällä käy aika paljon vierailijoita. Minusta on tärkeää pitää tilan toiminta avoimena ja esitellä muillekin, miten meillä tuotetaan lihaa. Kun ihmiset itse näkevät, että eläimillä on hyvät tilat ja ulkoilumahdollisuudet, niin lihantuotantoon liittyvät väärät käsitykset hälvenevät.