A+ A A-
Maa- ja metsätalous 18.1.2018

Kuntien maaseututehtävät muutosten edessä

Selvitystyötä tekee kokenut maaseudun kehittäjä Markku Lappalainen Selvitystyötä tekee kokenut maaseudun kehittäjä Markku Lappalainen Anna-Maria Hämäläinen

Tulevan maakuntauudistuksen myötä kuntien ja ELY-keskusten vastuulla oleva maaseutuhallinto siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Kyseessä on merkittävä uudistus, joka Pohjois-Karjalan osalta koskettaa lähes 250 henkilötyövuoden työpanosta sekä todella laajaa joukkoa maaseutuhallinnon asiakkaita. Pohjois-Karjalan kuntien osalta uudistus koskee kolmen yhteistoiminta-alueen maaseutupalveluita sekä lomituspalveluita. Kunnittaiset maaseutuasiamiehet eivät kuitenkaan häviä, vaan palvelua saa edelleen omassa kunnassa.

Viranomistehtävien lisäksi kuntien maaseutuhallinnossa hoidetaan tällä hetkellä vaihtelevaa määrää erilaisia maaseudun kehittämistehtäviä. Tehtävät ja niiden hoitoon käytetty aika ja panostus vaihtelevat kunnittain, mutta kyseessä on joka tapauksessa merkittävä asia maakunnan kehittämisen kannalta.

Selvitys käynnissä

Pohjois-Karjalassa päätettiin laatia selvitys siitä, kuinka kunnissa tehtävä maaseudun kehittäminen ja rahoitus olisi jatkossa paras järjestää. Myös Heinäveden kunta on mukana selvityksessä. Selvitystyö käynnistyi joulukuussa 2017 ja sen on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Selvitystä toteuttaa Markku Lappalainen.

- Keskeinen osa selvitystyötä on eri osapuolten ja toimijoiden näkökulmien kuuleminen. Viime viikkojen aikana olen kiertänyt kaikki Pohjois-Karjalan kunnat sekä alueen elinkeinoyhtiöt ja Leader -ryhmät. Myös eri sidosryhmiä, kuten maaseudun yrittäjiä ja tuottajia, on kuultu, Lappalainen kuvaa selvitystyön vaiheita.

Tähän mennessä kerättyjen näkemysten mukaan eri kuntien, toimijoiden ja sidosryhmien tarpeet poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta yhteiset päälinjat ovat silti selkeät.

- Eniten esille on noussut maaseudun toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Kehittämistoimia, hankkeita ja niiden rahoitusta halutaan tehostaa ja löytää uusia ideoita. Jatkossa etenkin EU:n suunnasta tuleva maaseudun kehittämisrahoitus todennäköisesti vähenee, joten yhteistyön tehostaminen on tärkeää.

- Itse näen selvitystyön yhtenä tärkeänä tavoitteena juuri tuon uusien ideoiden etsimisen ja esille nostamisen. Laajan kunta- ja toimijakierroksen pohjalta on syntynyt hyvä kosketuspinta maaseudun kehittämisen tämän hetken haasteisiin ja tarpeisiin. Näistä alkaa hahmottua uusia kokonaisuuksia ja hankeideoita, joita myös tullaan esittelemään selvitystyössä.

Vaihtoehtoisia malleja

Selvitystyön tavoitteena on esittää kahdesta kolmeen vaihtoehtoista mallia tai tapaa, jolla kuntien maaseudun kehittäminen ja rahoittaminen jatkossa voitaisi järjestää.

- Tavoitteena on tietenkin löytää malleja, joilla kuntien kehitystoimet ja rahoitus saataisi parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan maaseudun elinvoimaan. Lisäksi maaseudun kehittämispalveluiden tulee olla helposti saavutettavissa kuntalaisille.

- Tälle selvitystyölle on selkeästi ollut tilausta. Kaikki toimijat ovat toivottaneet lämpimästi tervetulleeksi ja asioita ja keskusteltavaa on riittänyt. Maakuntauudistus antaa tavallaan mahdollisuuden miettiä asioita uusiksi. Tekemistä maaseudun elinvoiman ja elintarvikehuollon turvaamiseksi on paljon ja sitä varmasti riittää kaikille, tiivistää Markku Lappalainen.


Onko sinulla ideoita Pohjois-Karjalan kuntien tai Heinäveden maaseudun kehittämiseen liittyen? Vielä on mahdollista vaikuttaa selvitystyön etenemiseen! Ole yhteydessä suoraan Markku Lappalaiseen, markku.lappalainen(a)ilomantsi.fi

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa