A+ A A-
Maa- ja metsätalous 16.2.2018

Pienpanimoille kaivataan paikallisia raaka-aineita

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan muun muassa paikallisen humalan mahdollisuuksia oluenvalmistuksessa. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan muun muassa paikallisen humalan mahdollisuuksia oluenvalmistuksessa. Anna-Maria Hämäläinen

Tällä hetkellä eletään olutkulttuurin monipuolisinta aikaa ja pienpanimoiden nousukautta. Vuoden alusta voimaan tullut laki vahvistaa entisestään erikoisoluiden menekkiä ja pienpanimoiden asemaa. Suomesta pienpanimoita löytyy jo 80, mutta Pohjois-Karjalasta kuitenkin vain yksi menestyvä pienpanimo. Luonnonvarakeskus LUKE ja ProAgria Pohjois-Karjala ovat tarttuneet pohjoiskarjalaisen pienpanimotoiminnan haasteisiin Olutklusterin kehittämishankkeen myötä.


- Havahduttiin luonnonvarakeskuksessa ja ProAgriassa siihen, että Pohjois-Karjala on luvattoman heikosti edustettuna suomalaisessa olutklusterissa, toteaa luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Lauri Sikanen. - Aloimme selvittää, mitä luonnonvarakeskus voisi tehdä pohjoiskarjalaisten pienpanimoiden hyväksi, Sikanen kertoo hankkeen taustasta. Selvitystyön tuloksena huomattiin, että paikallisen raaka-ainetuotannon elvyttäminen ja kehittäminen on avainasemassa paikallisen panimotoiminnan kasvattamisessa. - Raaka-aineiden paikallisuus, luomu ja puhtaus toteutuvat täällä, mutta tuotantoa on lisättävä niin, että se vastaa oluenvalmistajien tarpeisiin, Sikanen kiteyttää.

 

Mallasohran ja humalan kasvattamiseen olisi edellytyksiä

 

Pienpanimot kaipaavat erityisesti paikallisesti tuotettua mallasohraa käyttöönsä. Paikallinen raaka-aine voisi olla yksi tärkeä tekijä, jolla pohjoiskarjalaiset pienpanimot erottuisivat massasta. - Mallasohran viljely olisi täällä mahdollista, vaikkakin haastavampaa kuin päätuotantoalueella Hämeessä ja Lounais-Suomessa, kertoo luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Susanne Heiska. Heiska ja johtava tutkija Sikanen huomauttavat, että tämän alueen pienpanimoiden mallastarve saataisiin turvattua melko pienellä määrällä mallasohraa. - Pitäisi vain pystyä erottamaan alueet, joissa mallasohraa saa kasvatettua. Kivennäispellot olisivat hyviä kasvualustoja, mutta lannoitus on tarkkaa, Lauri Sikanen valottaa.

Huomionarvoista on myös kotimaisen aromihumalan mahdollisuudet. Suomessa on viljelty erilaisia humalakantoja vuosisatoja ja myös Pohjois-Karjalasta löytyy useita kantoja, joista osaa voisi käyttää oluenteossa. Kotimaisen humalan hyödyntäminen oluen valmistuksessa on kuitenkin erittäin vähäistä tarjonnan puuttuessa. Täkäläiset panimot käyttävät lähinnä muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa tuotettua humalaa.

- Oluenvalmistajilla olisi kiinnostusta kotimaista aromihumalaa kohtaan, Susanne Heiska kertoo. - Maailmalaajuisesti aromihumalasta ei olla kovinkaan tietoisia oluenvalmistuksessa, eikä sitä tuoteta juurikaan missään muualla kuin täällä Pohjolassa. Pitkä valojakso ja lämmin Golf-virta tekevät täällä olosuhteista otolliset, hän jatkaa. -Meillä pystyttäisiin tuottamaan täällä sellaisia humalia, joista pienpanimot ympäri Eurooppaa suorastaan kilpailisivat, Sikanen täydentää.  

 susanne 3Erityisasiantuntija Susanne Heiska uskoo paikallisen mallasohran ja aromihumalan mahdollisuuksiin.

Alkutuottajille uusia hankintamahdollisuuksia

 

Vuonna 2017 alkanut Olutklusterin kehittämishanke jatkuu vuoden 2019 alkupuolelle. Hanketta toteutetaan Pohjois-Karjalan lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten rahoittamassa hankkeessa pääpaino on taustatiedon selvittämisessä ja viljelijöiden aktivoinnissa. Erityisasiantuntija Susanne Heiska kertoo, että hankkeessa on monia mielenkiintoisia alueita vielä selvitettävänä. – Paikallisen maltaan ja rukiin mahdollisuuksia selvitetään ja myös aromihumalaan perehtymistä jatketaan, Heiska kertoo.

Taustatiedon ja selvitystyön yhtenä tavoitteena on luoda alkutuottajille uusia tulonlähteitä. Toisena tavoitteena on saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan eli saada pohjoiskarjalaisten tuottajien raaka-aineet paikallisten pienpanimoiden käyttöön. - Eikä yhtään haittaisi, jos joku viljelijä innostuisi laittamaan viljelysten yhteyteen oman mallastamon, Lauri Sikanen lisää.

Lisätietoja Olutklusterin kehittämishankkeesta antavat luonnonvarakeskuksen sekä ProAgria Pohjois-Karjalan asiantuntijat.

Anna-Maria Hämäläinen

Hankeneuvoja

Joensuun seudun Leader -yhdistys

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa