A+ A A-
Maa- ja metsätalous 26.3.2018

Riistatalouden uudet mahdollisuudet

Aurinkopaneelit antavat kameroille virtaa, kertoo Harri Ignatius. Aurinkopaneelit antavat kameroille virtaa, kertoo Harri Ignatius. Reeta Rönkkö

Riistaeläinten tarhaukseen liittyviä vaatimuksia ja edellytyksiä on viime syksyn ja kuluneen kevään aikana selvitetty Pohjois-Karjalassa. Itä-Suomen yliopiston ja Riveria ammattiopiston yhteisessä hankkeessa on paneuduttu muun muassa alan lainsäädäntöön, riistalajien ravinnontarpeeseen, petosuojaukseen ja alasta kiinnostuneiden toimijoiden etsimiseen. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia ja viestivät siitä, että riistatalous voi olla varteenotettava tulonlähde.

Kiinnostusta löytyy

Tiettyjen luonnonvaraisten nisäkäs- ja lintulajien tarhaus Suomessa on nykyisin helpompaa muuttuneen lainsäädännön takia. Aiemmin laki salli useimpien lajien tarhauksen vain riistanhoidollisiin tarkoituksiin, nykyisin myös lihan ja munien tuotantoon. Kaikkia luonnonvaraisia lajeja ei saa tarhata, mutta luvallisten listalla ovat esimerkiksi metsäkauris, kuusipeura ja rusakko sekä teeri, metso ja riekko.

- Hankkeessa on selvitetty monenlaisia asioita ja pyritty sitä kautta luomaan kannattavan toiminnan edellytyksiä riistaeläinten tarhaukselle. Isoja asioita ovat esimerkiksi tarhatun riistan valvonta ja suojaaminen pedoilta sekä erityisesti metsäkanalintujen osalta ruokinta. Myös lainsäädännössä on monia asioita, jotka tarhauksessa on huomioitava. Kaikilla näillä tekijöillä on vaikutusta toiminnan kannattavuuteen. Tehtyjen laskelmien perusteella näyttää siltä, että riistan tarhaus voisi olla hyvinkin järkevä sivuelinkeino esimerkiksi maatalouden tai matkailun yhteyteen, kertoo hankkeesta vastaava professori Ari Pappinen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.

Oleellinen osa hanketta on ollut tarhauksesta kiinnostuneiden yrittäjien ja muiden toimijoiden kartoittaminen. Tavoitteena on innostaa alalle uusia toimijoita sekä saada pilottikohteita tutkimukselle.

- Kartoituksessa on löytynyt jo reilut parikymmentä kiinnostuneita yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa. Kysyntää on sekä riistakantojen hoitamiseen tarkoitetuille eläimille, että riistan lihalle, joten tarvitaan myös monenlaisia toimijoita. Yritysten lisäksi myös metsästysseuroilla on ollut kiinnostusta riistan tarhaukseen. Hankkeen tulokset ovat olleet sen verran rohkaisevia, että jatkossa on tarkoitus perustaa muutamia pilottikohteita ja testata asioita käytännössä yhdessä yrittäjien kanssa, Pappinen suunnittelee.

Teknologia apuun valvonnassa

Yhtenä osana selvityshanketta on ollut kehittää ja testata riistatarhojen valvontaan ja petosuojaukseen soveltuvaa tekniikkaa. Ensimmäinen käytännön testauspaikka on juuri perustettu Enon Haapalahden kylälle.

- Metsäkauriiden ruokintapaikan viereen asennettiin liiketunnistimella toimivat valvontakamerat. Ne käynnistyvät liikkeestä ja tallentavat ottamansa videon palvelimelle. Kameroita on yhteensä kolme ja niiden toimintasäde on 360 astetta. Systeemin virtalähteenä toimivat aurinkopaneelit, joten virran loppumista ei tarvitse pelätä. Tässä samalla testaan sitäkin, miten iso aurinkovoimala tarvitaan, että järjestelmä olisi huoltovarma, selvittää koulutuspäällikkö Harri Ignatius Riveria ammattiopistosta.

2Riistakamera kuvaa 360 astetta.

Enon pilottikohteessa yhteistyökumppanina on paikallinen metsästysseura Enon Pohjoinen Erä. Seura huolehtii ruokintapaikan huollosta ja täydennyksestä, hanke taas valvontalaitteista. Laitteiden rakentamisesta ja asennuksesta ovat huolehtineet ammattiopiston tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat osana opintojaan.

- Valvonnan ja eläinten seuraamisen lisäksi tekniikka antaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Tarkoituksena on testata vielä esimerkiksi petoeläinten tunnistamista ja karkotusta. Käytännössä se toimii niin, että laite tunnistaa videokuvasta eläimen muotojen, värin, ruumiinrakenteen ja liikkeiden perusteella mikä laji on kyseessä. Jos paikalle tulee tarhattavalle riistalle vaarallinen eläin, vaikka susi tai ilves, laite käynnistää ääni- tai valokarkotteen säikyttääkseen petoeläimen pois. Samaa tekniikka voisi hyödyntää myös pihoihin tulevien petojen karkottamiseen.

- Toistaiseksi valvontaan ja petojen karkotukseen tarvittava tekniikka on vielä melko kallista. Hinnat kuitenkin laskevat nopealla tahdilla ja myös laitteiden käyttö on jatkuvasti helpompaa. Jokaisen ei myöskään tarvitse hankkia omia laitteita, vaan siirrettävän laitteiston avulla niiden yhteiskäyttö tai jopa vuokraus voisi olla järkevää, Ignatius pohtii.

Riistaeläinten tarhaus voisi tulevaisuudessa olla varteenotettava elinkeino ja sitä kautta maaseutualuiden elinvoimaisuuden lisääjä. Pohjois-Karjalassa hyvin liikkeelle lähtenyt tutkimus, tuotekehitys ja testaus saa siis toivottavasti jatkoa.

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa