Umpilehmien hyvinvointiin halutaan panostaa entistä enemmän. Umpiajan huolenpidolla voidaan vaikuttaa myönteisesti lehmän seuraavaan lypsykauteen. Hyvinvoiva ja onnellinen umpilehmä on Savonia Ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja TTS Työtehoseura ry:n uusien kehittämis- ja koulutushankkeiden keskiössä.
Suomalaiset lehmät poikivat elinikänsä aikana keskimäärin 2-3 kertaa ja maidon tuotoskausia kertyy saman verran yhtä lehmää kohti. Tuotoskausien välissä lehmä on ummessa eli viettää ikään kuin lomaa maidon tuotannosta. Suomessa lehmien umpikausi on perinteisesti kuudesta kahdeksaan viikkoa. Tänä aikana lehmä ei siis tuota maitoa, vaan keskittyy kasvattamaan vasikkaa ja valmistautuu poikimiseen.
Umpikauden hoitotoimenpiteillä voidaan vaikuttaa lehmän seuraavan lypsykauden tuotokseen. – Umpilehmistä tulee pitää hyvää huolta ja niiden ravintoon pitää kiinnittää huomiota. Umpilehmiä ei saa lihottaa liikaa ja ravinnossa on oltava riittävästi ja oikeanlaisia kivennäisaineita, projektipäällikkö Hilkka Kämäräinen Savonia AMK:sta kertoo.
Joillakin tiloilla on käytössä maidosta maitoon -menetelmä, jolloin umpikautta ei ole lainkaan. Maidon tuotoskautta voidaan myös pidentää pidennetyn lypsykauden -menetelmällä, jolloin poikimaväli on tavallista pidempi. – Suomessa poikimaväli on jo muutenkin normaalia pidempi, keskimäärin 411 vuorokautta, kun tavoitteena pitäisi olla on noin vuoden poikimaväli, Kämäräinen valottaa.
Hankkeesta uutta tietoa ja taitoa maitotiloille
Savonia AMK, Luonnonvarakeskus ja TTS Työtehoseura ry toteuttavat yhtä aikaa kahta umpilehmiin keskittyvää hanketta: Umpi- Hyvinvoiva umpilehmä ja Umppari – Onnellinen umpilehmä. Hankkeet täydentävät toisiaan, sillä Umpi- kehittämishankkeessa saatuja tietoja jaetaan eteenpäin Umppari-koulutushankkeen myötä. Umpi -hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, olisiko maidosta maitoon- ja pidennetyn lypsykauden -menetelmiä kannattavaa ottaa käyttöön laajemminkin.
Hankkeessa selvitetään myös onko tunnutus, eli lehmän totuttaminen poikimisajan jälkeiseen ravintoon, tarpeellista. – Maaningalla on tulossa koe, jossa tunnutus jätetään pois, Hilkka Kämäräinen kertoo. Umpilehmän rehustukseen liittyvät asiat ovat muutenkin hankkeiden yksi tärkeimpiä osa-alueita, sillä lehmän ravinnolla on suora yhteys esimerkiksi poikimahalvaukseen. – Yhtenä porkkanana hankkeeseen osallistuville tiloille on ilmainen kivennäisnäytteen tutkiminen tilan omasta rehusta, Kämäräinen kertoo.
Hankkeissa selvitetään myös umpilehmälle sopivia tilaratkaisuja. – Selvitetään esimerkiksi, että pärjääkö umpilehmä kevyemmillä rakenteilla, erillään lypsävistä lehmistä, Kämäräinen kertoo. Hankkeessa selvitetään myös, mitkä ratkaisut olisivat edullisimpia, umpilehmän hyvinvointia unohtamatta.
– Nyt eletään sellaista aikaa, jolloin maidolle ei saada lisää hintaa. On siis pakko saada tuotannon kuluja pienemmiksi, Hilkka Kämäräinen toteaa. – On kiinnitettävä huomiota tuottavuuteen ja siihen, miten umpilehmät saadaan hoidettua ja ruokittua mahdollisimman taloudellisesti, mutta oikein. Samalla on otettava huomioon eläinten hyvinvointi, on pyrittävä siihen, että umpilehmät voivat hyvin.
Umppari-koulutushanke toteutetaan Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun ELY-keskuksien alueella, toteuttajia ovat Savonia AMK, Luonnonvarakeskus sekä TTS Työtehoseura ry. Hankkeen ensimmäinen koulutuspaketti toteutetaan Joensuussa 3.10.2018, Kajaanissa 4.10.2018 ja Kuopiossa 9.10.2018.