A+ A A-
Maa- ja metsätalous 20.12.2018

Koivikon Kartanon luomutila panostaa uuteen teknologiaan

Lehmät menevät lypsyrobotin lypsettäväksi, kun itse haluavat. Lehmät menevät lypsyrobotin lypsettäväksi, kun itse haluavat. Anna-Maria Hämäläinen

Joulukuun puolivälissä oli mahdollista tutustua Koivikon Kartanon luomumaitotilan uuteen teknologiaan, lietelannan separaattoriin ja Suomen ensimmäiseen VMS V300 lypsyrobottiin. Kiteen Puhoksessa järjestetty tutustumispäivä oli osa Tiedolla tuloksia- ja Ravinnerenki -hankkeita.  

Kiteen Puhoksessa toimii Pekka Partasen ja Pauli Tolasen yhteinen luomumaitotila, Koivikon Kartano Oy. Miehet ovat pitäneet Koivikon luomutilaa vuodesta 2010 asti. 120 lehmän tila tekee yhteistyötä oppilaitos Riverian kanssa, joka järjestää tilalla maatalouspuolen käytännön opetusta.

Koivikon kartano on panostanut viime aikoina uuteen teknologiaan, lannan separaattoriin ja uudenlaiseen lypsyrobottiin. Koivikon Kartano on ollut investoinneissa edelläkävijä, sillä kyseinen VMS V300 lypsyrobotti oli Suomen ensimmäinen vastaavaa teknologiaa sisältävä robotti. Kolmen kuukauden kokemuksen perusteella Pekka Partanen on tyytyväinen uuteen lypsyrobottiin. – Tekniikassa on tullut merkittäviä parannuksia. Käyttövarmuus on parempi, samoin kiinnitysvarmuus, Partanen toteaa. Partasen mukaan uusi robotti on myös paljon miellyttävämpi lehmille, jotka näyttävätkin menevän lypsylle mielellään.

Robottinavetassa lehmät liikkuvat vapaasti ja menevät lypsettäväksi, kun itse haluavat. Lypsyrobotin läheisyydessä oleva rehuastia toimii houkuttimena. Robotti tunnistaa lehmät korvassa olevasta sirusta ja suorittaa kunkin lehmän kohdalla yksilöllisen ohjelman. Lypsyrobotti maksaa noin 150 000 euroa. Laitteen hankintaan on mahdollista saada tukea ELY-keskukselta. – ELY-keskuksen investointituki on todella merkittävässä roolissa, Partanen kehuu.

 

lypsyrobotti ja kännykkäLypsyrobotti antaa käyttäjilleen tietoja ajantasaisesti. Robottia voi myös ohjata kännykällä.

 

Lannan separointi yleistyy

Lietelannan separoinnissa erotetaan toisistaan kuiva-aines ja neste. Separoitua kuiva-ainetta käytetään ravinteena pellolla, mutta sitä voidaan myös hyödyntää kuivikkeena karsinoissa. – Separoitua kuivajaetta on käytetty Pohjois-Amerikassa jo 1970-luvulta lähtien ja nyt se on pikkuhiljaa yleistymässä myös Euroopassa, Luonnonvarakeskuksen tutkija Lilli Frondelius valottaa. – Kuivajakeen hyötynä on sen edullisuus, kun lannan saa omalta tilalta. Kuivajae on myös eläinystävällisempää, sillä se ei hankaa yhtä paljon kuin esimerkiksi turve.  Kuivajakeella utareiden puhtaus on myös todennäköisesti parempi kuin turpeella, Frondelius kertoo.

Haittana mekaanisessa separoinnissa on kalliit laitteet, jotka kuitenkin maksavat itsensä takaisin suhteellisen nopeasti. – Reilun sadan lehmän navetassa säästö turvekuivikkeeseen nähden on 5000 euroa vuodessa, Frondelius kertoo. Separaattorin hinta pyörii 150 000 euron kieppeillä. Myös siihen on mahdollista saada tukea ELY-keskukselta.

Koivikon Kartano on käyttänyt lietelannan separaattoria nyt muutaman viikon ajan. – Separointilaite on iso investointi, mutta parin viikon kokemuksella kokemukset ovat varovaisen positiiviset, Partanen toteaa.  Partanen on tehnyt ainakin sen huomioin, että separoitu kuivike pysyy paremmin karsinassa kuin turve.

 

Tutustu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittamaan Tiedolla tuloksia -hankkeeseen sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten rahoittamaan Ravinnerenki-hankkeeseen.

 

 

Anna-Maria Hämäläinen

Hankeneuvoja

Joensuun seudun Leader -yhdistys

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa