A+ A A-
Maa- ja metsätalous 9.9.2014

Maanmuokkauksen suunnittelu kannattaa

Oikein suunniteltu maanmuokkaus vähentää ravinteiden valumista vesistöihin. Oikein suunniteltu maanmuokkaus vähentää ravinteiden valumista vesistöihin. Reeta Rönkkö

Itä-Suomen pellot sijaitsevat usein hienoja maalajeja sisältävillä alueilla, jopa savikoilla. Tällaisilla alueilla ongelmana on pellon pintakerroksen tiivistyminen, jota nykyiset painavat maatalouskoneet vain lisäävät. Tiivistyminen estää kasvien juurien pääsyn alempiin maakerroksiin ja toisaalta vesi ei niin helposti läpäise maan pintaa. Maan rakenteeseen kannattaa siis kiinnittää huomiota.

Ravinteet talteen

ProAgria Pohjois-Karjalan toteuttamassa RAE - eli ravinnehävikit euroiksi –hankkeessa paneudutaan monen muun asian lisäksi maan rakenteeseen.

- Maan tiivistymistä voidaan oikeiden menetelmien ja viljelytapojen avulla vähentää. Kun maan rakenne on kunnossa, kasvit saavat paremmin hyödynnettyä lannan ja lannoitteiden ravinteet ja satotaso paranee. Samalla ravinnevalumat vähenevät ja sitä kautta vesistöjen rehevöitymistä voidaan pitkällä aikavälillä vähentää, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Helvi Leinonen.

Paremman kasvun ja vähentyneiden lannoituskulujen myötä oikeanlainen maanmuokkaus siis lisää viljelyn kannattavuutta. RAE –hanke tarjoaakin viljelijöille tietoa ja apua maanmuokkauksen suunnitteluun. Syyskuun alussa Valtimolla järjestetyssä maanmuokkausnäytöksessä teemana oli nimenomaan se, miten maanpinnan tiivistymistä voidaan estää ja vähentää.

- Ei vain maanmuokkaus, vaan myös monipuolinen viljelykierto sekä viljeltävät kasvit ja kasvilajikkeet vaikuttavat maan tiivistymiseen.

Yhteistyötä koneiden hankinnassa

Maanmuokkausnäytöksessä peltojen omistaja, luomuviljelijä Rauli-Jan Albert toteaa, että maanmuokkaukseen käytettävissä olevat koneet ja menetelmät ovat viime vuosina monipuolistuneet.

- Luomutilalla kasvinsuojeluaineiden käyttö ei ole sallittua, joten rikkakasvien torjuntakin toteutetaan maanmuokkauksen avulla. Etenkin nurmiviljelyn osalta uudet menetelmät ovat tuoneet hyviä tuloksia.

Koneiden kehittymisen myötä myös niiden koko ja hinta ovat kasvaneet. Samalla koneella voi nykyisin tehdä monta työvaihetta, mutta niiden hinta on samalla noussut monen viljelijän ulottumattomiin. Tämä on lisännyt usean viljelijän yhdessä hankkimien koneiden määrää sekä koneurakointia. Jokaista konetta ei tarvitse itse omistaa.

- Meillä esimerkiksi nurmen murskaukseen tarkoitettu kone on hankittu yhdessä muiden viljelijöiden kanssa ja nurmenhoitokoneella taas tehdään urakointia. Näin saadaan kustannukset pidettyä kohtuullisina ja kaikki hyöty koneista irti.

Hyvä suunnittelu, oikeat menetelmät

Yli kymmenen vuotta maanmuokkauskoneita Suomessa myynyt Boris Lindgård tuntee maanmuokkauksen salat. Hän painottaa etukäteissuunnittelun merkitystä, jotta voidaan valita kullekin alueelle parhaiten sopivat menetelmät. Jos ei kunnolla selvitä, mikä pellon nykytilanne on, voi maanmuokkauksessa tehdä myös vääriä valintoja. Joskus esimerkiksi käytetään aivan liian järeitä ja syvälle muokkaavia koneita. Tämä lisää kustannuksia, teettää turhaa työtä ja jopa edistää veden ja ravinteiden valumista hukkaan.

- Lapio on oikein hyvä väline maanmuokkauksen suunnitteluun. Peltoon kannattaa kaivaa useampikin kuoppa, jotta näkee miten syvälle maan pintakerros on tiivistynyt ja mitä alemmille maakerroksille kuuluu. Vasta sitten mietitään, millä menetelmillä ja koneilla pellolle kannattaa mennä, Lindgård summaa.

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa