A+ A A-
Maa- ja metsätalous 27.10.2014

Uutta biokaasutusta maatiloille

Lokakuun lopulla Valtimolla Laitalan lomilla pidettiin yksi viidestä suunnitellusta Kuivamädätys ja lannan separoinnin –info tilaisuudesta. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä pieneenkin mittakaavaan, kuten maatiloille soveltuvia uusia ja aiempaa kustannustehokkaampia biokaasulaitosratkaisuja. Kuivamädätysteknologia on aina ollut kiinnostava vaihtoehto biokaasutukseen, sillä käsiteltävän biomassan määrä on jopa kymmenesosa verrattuna perinteiseen märkäprosessiin. Tästä seuraa luonnollisestikin kustannussäästöjä rakentamisessa sekä laitoksen energiankulutuksessa. Jussi Aelligin ja Roope Pietikäisen mielipide olikin, että kuivamädätys tulee syrjäyttämään perinteisen biokaasutusprosessin niin kutsutun märkämädätyksen.

Nivako Oy:n maahantuoma Renergonin laitosten valmistaja on ilmoittanut laitoksen oman energian käytön tasoksi vain 3 prosenttia tuotetusta energiasta. Määrä on ällistyttävän pieni verrattuna kuinka paljon perinteinen biokaasulaitos vie. Suomen olosuhteisiin toteutetut laitokset ovat vieneet energiaa todellisuudessa 20-50 prosenttia tuotetun energian määrästä. Tämä vaikuttaa oleellisesti laitoksen kannattavuuteen.

Kahdenlaista teknologiaa tarjolla

Kuivamädätys teknologiaa oli tilaisuudessa esillä kahdenlaista. Suomalaisen BioGTS:n kehittämä teknologia oli täysin automatisoitu jatkuvatoiminen, jossa prosessi toimii ns. tuubiperiaatteella. Raaka-ainetta syötettäessä biomassa liikkuu jatkuvasti eteenpäin sekoittuen reaktorin sisällä olevan ruuvin ansiosta.

Nivako Oy:n edustama teknologia perustui panoskontteihin, joita täytetään ja puretaan vuoronperään. Kaasuntuotanto pysyy kokoajan vakiona eri prosessivaiheissa olevien panoskonttien ansiosta. Panoskontit sisältävät automatiikka, mutta tarvitsevat täytön ja tyhjennyksen noin kolmen viikon välein riippuen toki käytetystä syötteestä. Jos syötteenä olisi pääasiassa tuoretta heinää, voisi viipymä olla jopa kuusi viikkoa. Lyhyesti, jos kontteja on kolme ja jokainen on ladattu viikko toisen jälkeen tulisi latauksia ja täyttöjä kerran viikkoon. Lataukseen ja täyttöön tarvitaan tavallinen etukuormaaja, joita löytyy joka tilalta. Yhden kontin purkamis- ja latausaika olisi arviolta 2-3 tuntia vuorokaudessa.

Muuta työtä biokaasulaitos ei käytännössä katsoen tarvitse. Konteissa ei ole ollenkaan liikkuvia osia, vain prosessissa syntyvää nestettä kierrätetään, jotta biomassaan saadaan tasaisesti levitettyä oikea bakteerikanta ja bakteerit saavat tarpeeksi nestettä biokaasun muodostusprosessia varten.

Separoinnin hyödyt

Tilaisuudessa käytiin läpi myös lannan/kuivamädätteen separoinnin hyötyjä, joita esittelemään oli kutsuttu Tero Savela Rekitec Oy:stä. Lietelantaa voi olla kannattavaa separoida kuiva- ja nestejakeiksi. Kuivajae sisältää hitaasti liukenevaa fosforia ja typpeä, kun taas nesteosaan on jäänyt liukoinen typpi. Typpipitoinen neste voidaan käyttää fosforiherkillä pelloilla sekä erityisesti nurmen lannoitukseen. Kuivajae soveltuu erityisesti alueille, jotka ovat herkkiä ravinnevalumille, sekä pelloille jotka tarvitsevat erityisesti fosforia. Kuivajae voidaan kompostoida tai kuivamädättää edelleen, jolloin orgaaninen aines hajotetaan biokaasuksi. Tämä on samalla ympäristöteko sillä 23 kertainen kasvihuonekaasu metaani poltetaan hiilidioksiksi.

Kompostoinnissa tai luonnossa mädätessään metaania syntyy myös ja se vapautuu ilmakehään lämmittäen ilmastoa. Separoinnissa säästöä tulee myös kuljetuskustannuksissa, sillä nestemäinen lannoite voidaan käyttää lähellä, kun taas ravinteiltaan rikkaampi kuivaosa voidaan ajaa kauemmas. Mädätysjäännös on hajutonta ja hygienisoitua, joten sitä voi turvallisesti levittää lähellä asutusta sijaitsevia peltoja. Näin voidaan säästää keinolannoite kustannuksissa. MTT:n tutkimuksissa biokaasutuksessa prosessoidun lannoitteen on todettu nostavan satotasoa yhtä hyväksi kuin keinolannoitteilla lannoitettaessa.

Prosessissa ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoisempaan muotoon, jolloin ne saavat ravinteet käyttöönsä heti. Lisäksi prosessoitu lannoite ei sisällä rikkakasveja, jolloin varsinkin luomutilalla satotaso voi nousta jo vähäisemmän rikkakasvimäärän kautta. Vesien ravinnepäästöt pienevät, sillä kasvit saavat käytettyä ravinteet maasta nopeammin. Jos tilalla on todettu että separointi on tilalle kannattavaa, mahdollistaa se myös kuivamädätyksen lietelanta tilalle. 2,2 kw tehoinen separointi laitteisto tilalle olisi kustannukseltaan 20 000 euron luokkaa. Esimerkiksi jos tilalla syntyy 3 000 tonnia lietelantaa, veisi 8 m3/tunnissa lietelantaa separoiva separaattori vain 825 kwh sähköä, mikä on euroissa saman verran. Joillain paikkakunnilla on tarjolla jopa mobiiliseparointipalvelua.

Kustannussäästöä kuivikkeen kierrätyksestä

Tilaisuudessa oli esillä myös kuivikkeen kierrättämismahdollisuus. Tätä tehdään enemmän tai vähemmän ulkomailla esim. Ruotsissa, eikä sitä ole kielletty Suomessakaan. Separoimalla nesteen pois kuivikelannasta tai kuivamädätteestä on kuiviketta mahdollista kierrättää noin 2-3 kertaa. Kompostoimalla tai prosessoimalla biokaasulaitoksessa kuivikelanta hygienisoidaan, jolloin sen ominaisuudet ovat lähes turpeen tasolla eikä kierrätetty kuivike sisällä enää taudinaiheuttajia. Suurin osa nopealiukoisista ravinteista lähtee separoidun nesteosan mukana. Kuivikekustannuksissa on näin mahdollista saada merkittäviäkin kustannussäästöjä. MTT tutkii parhaillaan kuivikelannan kierrättämistä.


Tilaisuus: Kuivamädätys ja lannan separointi – Tehokkuutta biokaasuntuotantoon –infotilaisuus Valtimolla 23.10. klo 9.30-13.30
Järjestäjät: Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke, PIKES Oy, Liikennebiokaasu energiatiloilta –hanke, Proagria

logoketju

 

 Vieraskynään tarttui

yritysasiantuntija ja projektipäällikkö Nina Huikuri Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:sta
niina.huikuri(a)pikes.fi, puh. 040-6898166

Vieraskynä

Vieraskynässä julkaistaan asiantuntijakirjoituksia. Tekstejä voi tarjota osoitteeseen maakaista(a)maakaista.fi. Toimitus voi tarvittaessa editoida julkaistavat artikkelit.

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa