Paikallinen ruoka ravitsee aluetaloutta

5.11.2014 Reeta Rönkkö
Kotimainen juures kuuluu ruokapöydän aatelistoon. Kotimainen juures kuuluu ruokapöydän aatelistoon. Reeta Rönkkö

Lapsuuden ruokamuistoja kaipaava haikailee tillilihan tai perinteisen nakkikioskin tunnelman perään. Makumuistot ruokkivat vatsan lisäksi myös mieltä ja ruoan aitoudesta tai siihen liittyvästä tarinasta ollaan valmiita maksamaan ekstraa. Tämä todettiin Pielisen Karjalan tulevaisuusfoorumissa, jossa teemana oli paikallinen ruoka. Tilaisuudessa esiteltiin tulevaisuuden ruokatrendejä sekä pohdittiin paikallisen ruokatuotannon antamia mahdollisuuksia matkailulle ja ammattikeittiöiden tarjonnalle.

Elintarvikeala ja maatalous työllistävät

Elintarvikeala on Pielisen Karjalassa kasvava ala. Toimialan kasvu on viime vuosina ollut keskimäärin 6 – 7 % vuodessa. Elintarviketeollisuus tarjoaa alueelle lähes 240 teollista työpaikkaa, joka on 18 % kaikista Pielisen Karjalan teollisista työpaikosta, kertoo Pikes Oy:n toimitusjohtaja Minna Heikkinen.

Elintarvikeala ponnistaa alueen vahvasta maataloudesta. Pielisen Karjalassa on 442 aktiivitilaa, joista suurin osa on keskittynyt kasvinviljelyyn tai maidontuotantoon. Jonkin verran löytyy myös lihantuotantoa. Pielisen Karjala tuottaa nykyisin yli 35 miljoonaa litraa maitoa vuodessa, joka on noin neljännes koko Pohjois-Karjalan maidontuotannosta. Elintarvikealan kasvulle on siis hyvät edellytykset omasta takaa.

Lähiruokaa ammattikeittiöihin

Ammattikeittiöiden tarjonta määrittää hyvin pitkälti sitä mitä Suomi syö. Kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja virastoissa ruokailee useita satoja tuhansia suomalaisia päivittäin. Ei siis ole samantekevää, mistä ruoka ammattikeittiöihin tulee.

- Paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisääminen ammattikeittiöissä vaatii huolellista suunnittelua ja osittain myös asennemuutosta. Muutos menee päästä kattilaan, toteaa Hanne Husso kestävää ruokaketjua edistävästä EcoCentriasta

- Kestävät hankinnat edellyttävät strategisia päätöksiä. Ruokahuollon suunnittelussa tulee olla mukana kaikkien asiaan liittyvien tahojen eli kuntapäättäjien, tuottajien, jalostajien, ruokapalveluiden henkilökunnan ja hankinta-asiantuntijoiden.

Usein paikallisten tai jopa kotimaisten tuotteiden vähyyttä ammattikeittiöissä perustellaan hankintoihin liittyvällä lainsäädännöllä. Hankintalakia ei kuitenkaan kannata pelätä, vaan rohkeasti etsiä keinoja lain vaatimusten ja paikallisen tuotannon yhteensovittamiseksi. Halvin hinta ei ole ainoa peruste raaka-aineiden hankinnoille, myös ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia voi painottaa. Painoarvoa voi antaa vaikkapa tuotteen elinkaarikustannuksille tai ympäristömerkille.

Tulevaisuuden ruokaa

Foorumissa pohdittiin monelta kantilta myös tulevaisuuden ruokatrendejä. Matkailussa ruoka on jo nyt merkittävä osa kokonaisuutta. Ruokamatkat ja yrittiretket ovat tätä päivää. Ulkomainen matkailija kaipaa Suomesta aitoja makuja ja puhtaita, lähellä tuotettuja raaka-aineita. Mikään ei maistu niin hyvälle kuin itse poimittu mustikka ja siitä ilosta moni on valmis maksamaan.

Mitä huomisen ruoka sitten on? Globaalisti ajateltuna ruokatuotannossa on paljon haasteita, yhä suurempi väestömäärä pitäisi pystyä ruokkimaan mahdollisimman vähällä ympäristökuormituksella. Ratkaisuja haetaan toimintatapojen ja teknologian kehittämisellä. Vastauksia voivat tarjota myös ruoan 3D-tulostus, lihan kulutuksen vähentäminen sekä uudet proteiinin lähteet. Tulevaisuuden lounas voi koostua vaikka jauhomadoista tai laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Sitä odotellessa voimme kuitenkin itse vaikuttaa asiaan suosimalla lähellä tuotettua ruokaa kiinnittämällä huomiota kestäviin valintoihin.

Yrttikori

Nokkonen ja voikukka ovat yrttikerääjän herkkua.

Reeta Rönkkö

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä