Kylät sijaitsevat Lieksan pohjoispuolella. Lieksan keskustaan matkaa tulee noin 15 kilometriä ja Nurmekseen 43 kilometriä. Kylät ovat Pielisen ja Viekijärven tuntumassa. Alueen läpi menee vanha ja uusi Lieksa-Nurmes maantie ja junat pysähtyvät Kylänlahden asemalla.
Kylänlahdella on noin 110 asukasta. Kylällä toimii kristillinen opisto, joka on myös tunnettu Kylänlahden opistona. Opistolla on tällä hetkellä muun muassa kymppiluokka, aikuisperuskoulu, ammatillinen lisäkoulutus, suomen kielen opetusta sekä erilaisia lyhytkursseja ja kädentaitoja.
Kylänlahdessa on myös paljon aktiivista maataloutta. Alueelta löytyy useita maatiloja, hevostila sekä taimipuutarha. Pohjoispuolella oleva Viekijärvi on suosittu kalastusalue. Teiden varsilta taas avautuvat kauniit perinteiset viljelymaisemat. Vaaraniemellä sijaitseva Haralan Erän Seurantalon pihamaalta avautuu hienot maisemat ja paikka on saanut lempinimekseen Köyhän Koli.
Viensuu on Lieksan vanhimpia kyliä ja asutusta alueella on ollut jo 1500-luvulta. Nykyinen asutus on muodostunut kylän itäpuolen vaaroja ja vesistöalueen väliselle loivalle rinnealueelle. Kylän itä- ja länsipuoli taas on harvaan asuttua aluetta eikä muodosta selvää keskusta.
Kylän erikoisuuksiin kuuluu Viensuun tuulimylly. Sen on rakennuttanut Hilolan isäntä Antti Hilonen. Myllyn rakensi Matti Depner joka on tunnettu myös kirkon rakentajana. Mylly myytiin vuonna 1906 Matti Utriaiselle, joka siirsi sen Pilokin Myllysärkälle. Myllyllä jauhettiinkin huomattava osuus Viensuun kylän viljasta. Vuonna 1959 mylly siirrettiin nykyiselle paikalle lähelle Viensuun koulua ja korjattiin vuonna 2008 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksentuella.
Jamali on ollut aktiivinen kylä lähiaikoina. Alueella on tehty monia isoja hankkeita kuten vesihuoltohanke ja Jamalinlahden kunnostus. Yhteisten asioiden kunnostaminen on nostattanut kyläläisten henkeä ja kylällä on myös organisoitu metalli- ja sähköromunkeräyksiä.
Kylällä toimii alakoulu vaikka sen lakkauttamisesta on ollut paljon puhetta. Koulua käytetään myös kyläläisten kokoontumispaikkana ja sen yhteydessä on kyläyhdistyksen omistama kuntosali. Talvisin koululta löytyy jääkiekkokaukalo, hiihtoladut ja pururata.
Muita harrastuksia kyläläisillä on paljon. Kylällä on oma venepaikka ja uimaranta. Uimarannalla on omat pukukopit, oleskelukalusteet ja nuotiopaikka. Alueella on myös jonkin verran loma ja vapaa-ajanasutusta. Alueella on myös urheiluseura Jamalin Sisu. Seura järjestää syksyisin Sisu-hölkkä.
Surpeenvaaran seutu sijaitsee aivan Lieksan taajaman kupeessa. Surpeenvaaran alueeseen voidaan katsoa kuuluvan Kotola, Surpeenvaara, Honkalahti, Niitty-Jamali ja Vartiala. Alueen kylätoimikuntaan on voinut osallistua vakituiset asukkaat. Kylällä on paljon erilaista yritystoimintaa, koska osa Lieksan teollisuusalueesta tulee kylän alueelle.
Surpeenvaaralaisten hermopaikkana on toiminut Surpeenvaaran koulu. Se on edelleenkin toiminnassa ja sen alueelta löytyy muun muassa jääkiekkokaukalo ja harrastetilat. Kylätoimikunta on saanut käyttää koulun tiloja tarvittaessa. Koulun ympäristössä on mahdollista järjestää myös erilaisia ulkotapahtumia.