Jokirapu takaisin Polvijärvelle

28.7.2016 Mari Voutilainen
Markku Haapasalo ja Jaakko Rintamäki Markku Haapasalo ja Jaakko Rintamäki Antero Lehikoinen

Ravustuskausi alkaa heinäkuun loppupuolella ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Tänä kesänä Polvijärvellä Sotkuman osakaskunnan ravustusaktiivit Markku Haapasalo, Jaakko Rintamäki ja osakaskunnan puheenjohtaja Antero Haaranen jännittävät ensimmäisen päivän ravustuksen tuloksia - löytyykö Polvijärven Säynelammista jokirapuja. Rapujen pahin vihollinen rapurutto välähtelee sanana miesten puheissa tämän tästä. Jos rapuja ei ravustuksessa löydy, voi olla, että rutto on hävittänyt luontaisen kannan. Tällöin osakaskunnan Leader-hanke rapukannan palauttamisesta saa pienen suuntamuutoksen.

Tavoitteena runsas rapukanta

Polvijärven joissa ja pienissä järvissä on aikoinaan ollut runsas rapukanta. Kanta on hävinnyt rapuruton myötä, mutta osissa vesistöjä kanta on kuitenkin palautunut. Palautunut kanta on kooltaan pientä ja osakaskunnan tavoitteena onkin nopeuttaa rapukannan kasvua hankkeen turvin. Tavoitteena on tehdä siirtoistutuksia kolmen vuoden ajan.

- Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten Sukkulajoella oli hyvä jokirapukanta, Antero Haaranen muistelee. Sitten tuli rutto ja kanta hävisi.

- Rapuruttoitiöiden leviämiseen tarvitaan vain kumisaappaat tai märkä siima, Jaakko Rintamäki toteaa. Ihmiset liikkuvat nykyisin järvestä toiseen ja venettä siirretään vedestä veteen trailereilla. Eipä siihen muuta tarvita.

- Ihmiset eivät levitä ruttoa tietentahtoisesti. Tähän liittyy paljon tietämättömyyttä, Markku Haapasalo täydentää. Jos kalastusvälineet ehtivät kuivaa vesistöjen välillä, vaara ruttoitiöiden levittämiseen pienenee. Mutta, jos siirrettävään veneeseen jää esimerkiksi hitunenkin vettä, itiöt siirtyvät. Ainut varma tapa estää ruton leviäminen on välineiden desinfiointi.

Pyyntiperinnettä nuorille

Rapukannan väheneminen on vaikuttaminen myös ravustajakantaan. Osakaskunta haluaakin jakaa ravustustaitoja paikallisille nuorille.

- Koko Euroopan alueella jokirapuvyöhyke kulkee Jyväskylästä tänne Pohjois-Karjalan suuntaan, Jaakko toteaa.

- Rapu on raadon syöjä, joskus jopa kannibaali. Ahdistuneena se syö omia lajitovereita, Markku kertoo. Paras syötti on saman veden särki. Jos syöttinä käytetään toisesta vedestä pyydettyä kalaa, tulee se pakastaa ruton leviämisen estämiseksi. Rapu syö kuitenkin myös vedestä löytämiään kasveja. Paras ruoka ravulle olisi särki - sushi-annos lepän lehtikääreellä ja maitohorsmalla käärittynä, Markku hymyilee.

Sukukypsäksi rapu tulee noin viiden vuoden ikäisenä. Ravun myyntialamitta on 10 senttimetriä.

- Ravustaminen on kokonaisvaltainen harrastus, johon ihmisillä ei tunnu olevan enää aikaa, Markku jatkaa. Rapu on arvaamaton elukka. Sen käyttäytyminen on täyttä mystiikkaa ja siksi sen pyydystäminen onkin niin mielenkiintoista. Rapujen liikkuminen on henkimaailman asia.

- Lisäksi tämä on mainio seurustelu- ja ulkoilumuoto, Jaakko täydentää!

Sotkuman osakaskunnassa jäseniä on yli 2 500. Osakaskunnalla on meneillään myös Viinijoen kunnostushanke yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Polvijärven kunnan, Boliden kaivoksen, Pro Polvijärven ja Viinijärven Kalastusalueen
kanssa.

----

Ja valitettavasti kävi niin, että rapurutto tuli Säynelampiin. Seuraava ravustus näissä vesissä tapahtuu joskus 10 vuoden kuluttua.

Lisätty 28.7.2016

Mari Voutilainen

Mari Voutilainen

Joensuun seudun Leader -yhdistys