Energiaomavaraisuutta voi tavoitella myös pienkiinteistöissä

20.12.2017 Reeta Rönkkö
Kim Blomqvist, Antti Niemi, Anssi Kokkonen ja Joonas Hirvonen tutkivat Sirkkalan energiapuiston uutta nano-CHP -laitetta. Kim Blomqvist, Antti Niemi, Anssi Kokkonen ja Joonas Hirvonen tutkivat Sirkkalan energiapuiston uutta nano-CHP -laitetta. Mari Voutilainen

Suomi on pienkiinteistöjen luvattu maa. Suuri osa suomalaisista asuu omakotitaloissa ja erilaisia vapaa-ajan asuntoja löytyy lähes joka niemestä ja notkelmasta. Myös monen yrityksen toimitilat ovat pienkiinteistöissä. Usein pienkiinteistö lämpiää sähköllä tai öljyllä ja sähköä kuluu myös valaistukseen ja sähkölaitteisiin.

Yhä useamman pienkiinteistön omistajan tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri osa tarvittavasta sähköstä ja lämmöstä uusiutuvan energian avulla. Perinteinen puu-uuni on monen omakotitalon ensi- tai toissijainen lämmönlähde. Erilaiset maa- ja ilmalämpöpumput ovat jo varsin yleisiä ja myös aurinkoenergian hyödyntäminen lämmön ja sähkön tuotannossa yleistyy. Kokemuksia löytyy myös pienen mittaluokan tuuli- tai vesivoimasta. Mielenkiintoisin uusi teknologia löytyy tällä hetkellä CHP-teknologian puolelta. Sen mahdollisuuksia on selvitetty Poveria biomassasta -hankkeen vasta julkaistussa raportissa.

Lämpöä ja sähköä

Lyhenne CHP tulee englannin kielestä (combined heat and power) ja tarkoittaa lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Tähän saakka CHP-teknologia on soveltunut lähinnä suurten kiinteistöjen lämmön ja sähkön tuotantoon. Pikkuhiljaa markkinoille on tulossa myös pienkiinteistöille soveltuvaa, niin kutsuttua nano-CHP -teknologiaa.

- Selvityksessä on jonkin verran kuvattu erilaisten aurinko-, tuuli- ja hybridijärjestelmien mahdollisuuksia pientalojen energiantuotannossa, mutta pääasiassa on keskitytty nano-CHP -teknologiaan. On selvitetty nano-CHP:n hyviä ja huonoja puolia sekä kustannuksia ja mallinnettu sen toimivuutta erilaisissa kohteissa, kertoo yritysasiantuntija Antti Niemi Poveria biomassasta -hankkeesta.

- Tarkemman mallinnuksen kohteena selvityksessä oli itävaltalaisen ÖkoFENin valmistama, pellettikäyttöinen nono-CHP -laitteisto täydennettynä aurinkopaneeleilla ja akustolla sekä ilman niitä. Kustannustehokkuutta ja energiaomavaraisuutta kartoitettiin omakotitalolle tehtyjen vuosisimulointien pohjalta. Tavoitteena oli selvittää, mikä on järjestelmän kannattavuus perinteiseen pellettikattilaan ja muihin yleisiin energiamuotoihin verrattuna, täydentää projektisuunnittelija Kim Blomqvist Karelia ammattikorkeakoulusta.

Nano-CHP -laitteiston soveltuvuutta mallinnettiin tyypilliseen 1960 – 70 luvun omakotitaloon, jonka lämmin pinta-ala on 150 m2 ja jossa asuu viiden hengen perhe. Selvityksen tuloksissa laitteiston takaisinmaksuaika vaihtelee vajaasta kymmenestä reiluun kahteenkymmeneen vuoteen. Se ei siis välttämättä aina ole taloudellisesti kannattavin investointi, mutta soveltuu erityisesti niille, jotka arvostavat energian korkeaa omavaisuusastetta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Sirkkalassa testataan

Poveria biomassasta -hanke tekee tiivistä yhteistyötä Sirkkalan energiapuiston kanssa. Aivan Joensuun keskustan kupeessa sijaitseva energiapuisto on oppimis- ja palveluympäristö, jossa tutkitaan uusiutuvan energian teknologioita, sovellettavuutta ja ratkaisuja. Energiapuistoa pyörittää Karelia AMK ja siellä tuotettu lämpö sekä sähkö hyödynnetään viereisellä koululla.

5 002

- Ajatuksena on testata erilaisia teknologioita käytännössä ja saada niistä käyttökokemusta. Tärkeää on myös se, että alan opiskelijat pääsevät täällä tutustumaan eri teknologioihin. Aika paljon meillä käy ihan ulkopuolisiakin tutustumassa, etenkin ulkomaisia vieraita paikka kiinnostaa. Tutkimus, opetus ja koulutus ovat kuitenkin energiapuiston ydintoimintaa. Paljon tehdään yhteistyötä myös alueen yritysten kanssa, kuvailee energiapuiston toimintaa projektiasiantuntija Anssi Kokkonen.

Sirkkalan energiapuistossa testataan mm. erilaisia aurinkopaneeleja, CHP-laitosta sekä pellettipoltinta ja niiden yhdistelmiä. Tulossa on myös akusto energian säilömiseen. Viimeisimpänä energiapuistoon on asennettu nano-CHP teknologiaan perustuva ÖkoFENin laitteisto. Nano CHP:n toimintaa mallinnettiin myös Poveria biomassasta -hankkeen selvityksessä.

- Laitteessa on uusinta tekniikkaa oleva kondensoiva pellettikattila, jolla saavutetaan todella korkea hyötysuhde. Lisäksi palotapahtuma on hyvin hallittu ja puhdas, joten saatua lämpöä voidaan käyttää stirlingmoottorin lämmönlähteenä. Stirlingmoottori muuttaa lämmön sähköksi, kuvailee laitteiston tekniikkaa projektikoordinaattori Joonas Hirvonen.

- Suomessa sähkö on muuhun Eurooppaan verrattuna kovin halpaa ja toisaalta omilla laitteilla energiaverkkoon tuotetusta sähköstä maksetaan hyvin vähän. Se vähentää uusituvan energian käyttömuotojen kannattavuutta pienkiinteistöissä ja siksi niiden käyttö leviää meillä kovin hitaasti, harmittelee koko porukka yhdestä suusta.

Juuri tästä syystä erilaiset selvitykset sekä energiapuiston kaltaiset testiympäristöt ja tutustumiskohteet ovat erittäin tärkeitä. Esimerkin voima ja mahdollisuus nähdä omin silmin ovat tehokkaita keinoja uusituvan energian käytön edistämiseen.

6 002

Pellettisäiliö sijaitsee polttokattilan vieressä.

 

Lisätietoja Poveria biomassasta hankkeesta ja juuri julkaistusta selvityksestä löytyy täältä.

Lisätietoa Sirkkalan energiapuistosta löytyy täältä.

Reeta Rönkkö

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä