– Viimeisimmät havainnot harvinaisista lintulajeista ovat punakuiri ja tundrakurmitsa, yhteensä alueella on bongattu 185 lintulajia, Jukajoki ja Jukajärvi- hankkeiden keulamies ja Lumimuutos Osuuskunnan puheenjohtaja Tero Mustonen kertoo.  – Linnunsuolla käyvät nykyisin Suomen ykköslintubongaajatkin. Selkien kylällä sijaitseva Linnunsuo oli vielä vajaa kymmen vuotta sitten turvesuo, josta Vapo nosti säännöllisesti turvetta. Alueen vesistön ongelmat olivat mittavia. Nyt Linnunsuo on yksi Itä-Suomen merkittävimmistä kosteikosta, jossa viihtyvät niin erilaiset lintulajit, virkistysmatkailijat kuin metsästäjätkin. Alueen hallintamuodosta käydään ottamassa oppia eri puolilta maailmaa. Kuinka siihen on oikein päästy?  

Ongelmien pääsyynä rautapitoinen maaperä ja suoalueiden ojitus

Vuodesta 2011 alkanut Jukajoen ja Jukajärven valuma-alueen kunnostaminen on ollut massiivinen projekti, jossa on mukana useita tahoja, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, Karelia Ammattikorkeakoulusta ja Itä-Suomen yliopistosta lähtien. – Alkunsa projekti sai kuitenkin kyläläisiltä, jotka huolestuivat Jukajoen kalakuolemista, projektin keulamies Tero Mustonen kertoo.

Paikallinen kalastaja havaitsi vuonna 2010 kuolleen kalaparven Jukajoessa ja otti yhteyttä Selkien kyläyhdistykseen. Siitä lähtien Selkien ja myöhemmin myös Alavin kyläläiset ovat olleet tiivisti mukana projektissa ja heidän paikallistuntemuksensa niin alueen historiasta kuin maastosta on ollut kunnostamisessa tärkeässä roolissa. Moni paikallinen maanomistaja on myös luovuttanut maa-alueita esimerkiksi kosteikoiksi.

Ongelmat Jukajoessa ja -järvessä johtuvat hyvin pitkälle alueen rautapitoisesta maaperästä ja maanmuokkauksesta. Ojituksen ja maanmuokkauksen seurauksena myötä haitallisia aineita, kiintoainesta ja päästöjä, on valunut vesistöön. Ongelman lähtökohta on siis valuma-alueelta vesistöihin kulkeva kuormitus, ei niinkään vesistö itse. –  Valuma-alueen kunnostaminen on ollut kaikista tärkeintä, se on kaiken avain, Tero Mustonen kertoo. – Voidaan sanoa, että joki tai järvi on valuma-alueensa lapsi.

Nyt vuonna 2018 vesistön valuma-alueen pääongelmakohdat on kunnostettu, jonka tuloksena vesistön tila on selkeästi parantunut. Mittavan hankkeen aikana on rakennettu kosteikot muun muassa Ruukkisuolle ja Linnunsuolle sekä lisäksi on tehty laskeutusaltaita ja pienkosteikoita, joilla estetään kiintoaineksen ja päästöjen kulkeutumista vesistöön. Kunnostamistoimenpiteiden pitkän linjan tähtäimenä on ennallistaa alueita alkuperäiseen luonnontilaansa.

Tehtävää kuitenkin riittää yhä. Nyt meneillään on uusi, Joensuun seudun Leader-yhdistyksen rahoittama ”Kohti taimenen kotia”- hanke, jossa tavoitteena on palauttaa vesistöön järvitaimenen kutualueita. Uudessa hankkeessa rakennetaan muutama uusi vesiensuojelukosteikko sekä parannetaan Linnunsuon viihtyisyyttä retkeilyalueena.

Yhteishallintasopimus metsästäjien kanssa herättää kansainvälistä kiinnostusta

Jukajoen ja -järven valuma-alueen merkittävin yksittäinen vesiensuojelukohde on Linnunsuo. Suolta nostettiin turvetta vielä vuonna 2010, mutta kalojen joukkokuolemien jälkeen Vapo keskeytti turpeennoston ja perusti suolle kosteikon. Lumimuutos Osuuskunta osti 120 hehtaarin alueen Vapolta vuoden 2017 alussa ja lahjoitti sen Suomi100 -luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueena kosteikko on kuitenkin ainutlaatuinen, sillä siellä saa myös metsästää.

Alueella sovelletaan niin sanottua yhteishallintaa. – Tämä on uudenlainen malli, jossa luonnonsuojelu ja metsästys yhdistyvät, Tero Mustonen kuvaa. – Neuvotteluja alueen käytöstä käytiin eri tahojen kanssa pitkään, mutta nyt homma toimii hyvin.  Yhteishallinta tarkoittaa siis käytännössä sitä, että niin virkistys-, lintubongaus kuin metsästystarpeetkin pyritään huomioimaan yhteisesti sopimalla. Alueella metsästetään esimerkiksi jäniksiä, hirviä ja minkkejä mutta sorsien metsästys aloitetaan normaalia myöhemmin, niin että harvinaiset muuttolinnut ehtivät alta pois.

Ainutlaatuinen yhteishallinta-malli on herättänyt suurta mielenkiintoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. – Kosteikkoon on käynyt tutustumassa ihmisiä esimerkiksi Intiasta, Indonesiasta, Ruotsista ja Kanadasta, Tero Mustonen luettelee.  Myös kanadalainen Curtis Rattray on tullut kesäksi Selkielle, tutustumaan Linnunsuon kosteikkoon ja koko ennallistamisprojektiin. – Työskentelen Kanadassa nuorten parissa. Pyrin löytämään uusia menetelmiä, joilla nuoret saadaan kiinnostumaan ympäristöstä ja sen vaalimisesta, Rattray kertoo.  

Linnunsuon lintuparatiisi

Vuosien saatossa Linnunsuon kosteikkoalueesta on tullut varsinainen lintuparatiisi. Alueella on nähty 185 eri lintulajia, joista viimeisimmät erikoisuudet ovat punakuiri ja tundrakurmitsa. Lintubongaajia vierailee alueella tiuhaan, ja joukossa on myös bongaajien Suomen kärkeä. Alueen vierailijapiikit rytmittyvät lintujen muuttokausien mukaan, keväällä ja syksyllä on vilkkaampaa, keskikesällä ja talvella hiljaisempaa.

Uuden ”Kohti taimenten kotia” -hankkeen puitteissa Linnunsuon kosteikolle on jo rakennettu lintutorni sekä laavu, suunnitteilla on myös ainakin luontopolku ja kompostikäymälä. Rakennelmat ovat Selkien naapurikylässä Kulhossa asuvan Teemu Kuivalaisen käsialaa.  - Tämä oli tosi mielenkiintoinen projekti. Mitään kokemusta ei lintutornin rakentamisesta ollut ja rakennelman nosto jännitti vähän, Kuivalainen kertoo. Sekä lintutorni että kosteikon laidalle rakennettu laavu tuotiin paikan päälle kokonaisina. Esteettömyys on otettu huomioon molemmissa rakennelmissa.

Lintutornin lisäksi lintubongaajille ja retkeilijöille rakennetaan turpeesta muutaman metrin korkuisia katselukumpareita. Kumpareet tulevatkin olemaan suosittuja näköalapaikkoja, sillä kosteikolla pistäytyy vuosittain noin tuhat vierailijaa.

Linnunsuo on pilotti suuremmalle ennallistamisohjelmalle

Jukajoen ja -järven ennallistamisprojekti on vasta alkua, sillä Lumimuutos Osuuskunta on yhdessä Euroopan investointipankin ja hollantilaisen luontojärjestö Rewilding Europen kanssa toteuttamassa laajaa suoalueiden ja metsien ennallistamisohjelmaa Suomessa. Kyseessä on Suomen historian suurin yksityismailla tehtävä ennallistamisohjelma. Linnunsuon kosteikko on ennallistamisohjelman ensimmäinen pilotti.

Ennallistamisohjelman tavoitteena on palauttaa satoja hehtaareja luontoarvoaan menettäneitä soita ja metsiä alkuperäiseen tilaansa. Kunnostettujen alueiden annetaan kehittyä uusiksi hiilinieluiksi. Ohjelman keskiössä on ilmastomuutoksen vaikutusten torjuminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä valuma-aluepohjaisen vesiensuojelun edistäminen.   

Jujajoen ja -järven ennallistamisprojektista on saanut paljon huomiota eri medioissa sekä voittanut monia palkintoja. PrettyGoodProductions on tehnyt projektista myös dokumentin. Lokakuussa Linnunsuon ennallistamisprojekti saa jälleen kansainvälistä näkyvyyttä, kun Lontoossa avataan kansainvälinen ”We feed the world”- valokuvanäyttely. Näyttelyssä on esillä 50 kylää kuudelta eri mantereelta. Selkien kylä on ainoa kylä Suomesta. Näyttelyn kuvat Selkieltä on ottanut valokuvaaja Joel Karppanen. Näyttely avataan Lontoossa 11.10.2018.