- Ostin hyvälaatuiset ja ihanat lampaantaljat täältä lammasmarkkinoilta, kertoo joensuulainen Kirsi Puustinen.  Hän toteaa, että ostajan kannalta on kätevää, että lampurit tulevat kaupunkiin myymään tuotteitaan. Kirsi Puustinen on aikaisempinakin vuosina käynyt ostoksilla lammasmarkkinoilla. Tuoretta lampaanlihaa hän jäi kuitenkin kaipaamaan.  Lammasmarkkinat pidettiin lauantaina Joensuun PT-talolla.

Lammastuotteita myymään saapui viisi toimijaa Ilomantsista ja Lieksasta. Myyjien mukaan päivä oli menekin kannalta hyvä. Myös tuotteiden konkreettista esilletuomista he pitävät tärkeänä.-

Nämä tilaisuudet voivat poikia tilauksia, jotka työllistävät pitkälle eteenpäin, kertoo tuupovaaralainen Pirjo Ratinen, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat villasta tehdyt käsityöt.  Kuutena vuotena peräkkäin järjestetyt lammasmarkkinat saivat alkunsa Lammas tutuksi – hankkeesta, jossa lampurit halusivat lisätä lammastietoutta monipuolisesti. Maaseudun sivistysliiton hanke käynnistyi ilomantsilaisten lampurien toiveena ja se sai tukea Vaara-Karjalan leader -yhdistykseltä.

Mukana on ollut reilut kymmenen pohjoiskarjalaista lampuria. Ilomantsilainen Riitta Palviainen toivoi, että lammastuotteiden menekin lisäämiseksi voitaisiin tehdä uusi hanke.  Palviaisen myytäviin tuotteisiin kuuluvat lihan lisäksi lampaan villasta tehdyt käsityöt ja langat. Lampurien mukaan lampaiden teurastus alkaa olla vaikeaa, koska teurastajat ovat laittaneet veitset tuppeen yksi toisensa jälkeen.

Tämä on aiheuttanut sen, että teuraselämiä on jouduttu kuljettamaan maakunnan ulkopuolelle. Teurastuksen valvonta ja lupakäytäntö on kiristynyt vuosi vuodelta ja aiheuttanut vallitsevan tilanteen. 

Lampaanlihan maku on vahvaa ja riistan tyyppistä

Lammas elää keskimäärin 10–12-vuotiaaksi, harvoin yli 20-vuotiaaksi. Lammas on laumaeläin. Lampaita kasvatetaan ensisijaisesti lihan ja villan vuoksi. Pienessä määrin lampaita käytetään myös maitokarjana, jonka maidosta tehdään juustoa. Esimerkkinä lampaanmaidosta tehdystä juustosta on perinteinen kreikkalainen fetajuusto, joka on vuohen- tai lampaanmaidosta tehtyä. Nykyisin lampaita käytetään myös ryteikköjen puhdistamisessa, eli maisemalaiduntamisessa. Eläintuotannon lisäksi lampaita pidetään kotieläiminä.

- Joensuun seudulla on viisi MSL: n maisemanhoitokohdetta, joissa lampaat pitävät maaston avoimena pajuista ja aluskasvillisuudesta, kertoo MSL Joensuun aluepäällikkö Timo Reko. Lammas on eettinen ja ekologinen eläin, jonka tulee toimeen varsin yksinkertaisella ravinnolla.  Lisäksi siitä saadaan villaa ja taljoja. Lammastuotteita on laaja kirjo, kuten PT-talon markkinatkin sen osoittivat.